tänäään tein vuoden hyvän työn ja estin lintsauksen! muaki yllytettiin mutta en suostunu ja jopa sain yhen jäämään kouluun vielä kakskytviis yli yhestä vähänvaille kolmeen! enää siinnä kahen maissa en ollu ylpee ittestäni (toisin ku oli ihan voittajafiilis siinnä ku sain myös kaverin jäämää tunnille!), koska suoraan- ja karkeasti sanottuna mua _vitutti_ istua siellä historian tunnilla. eikä ollu pelkästään historia joka otti aivoon vaan myös yx herra x joka siellä oli jota en jaksa kattoo joka on nykyään öö kaikilla tunneilla ku määki?! ok hissas ja ruottis ei toivottavasti muis mut eniwei en diggaa nähhä sitä nii usein! joten oli masentava tunti ja puudutti muutenki eli _vitutti_ myös se että en ollu suostunu lintsaukseen. lol.
mutta! sen piiiiinallisen pitkän (olkoonki että päästii 20min ajoissa loman kunniaks) hissan tunnin jälkee alko vihdoin lomalomaloma! eikä koulua kun vasta joskus hamassa tulevaisuudessa maanantaina!=)) eli keskisuomen hiihtoloma/talviloma! niin, hiihtoloma vai talviloma?
hiihtolomahan on vissiin useemmin käytetty käsite. koulussa ainaki meillä puhutaan enemmä hiihto- kun talvilomasta. hiihtolomasta sanana tulee heti mieleen tietty hiihto. ei turha kommentti? mut siis ku hiihto on kova urheilulaji ja näin nii se sana hiihtoloma myös kantaa sen että sillon urheillaan paljon ja eletään terveellisesti (niinkun kaikki tosiurheilijat!); sellasta ei käyä mäkissä hyppytunnilla eikä varsinkaan mennä sen jälkee arnoldsiin (nom nom oli hyvää) eikä varsinkaan käyä viel illal ostaa mässyy vaan huvin vuoks. vaan syyän kivoja hedelmiä, herkkuja vois olla hedelmäsalaatit ja muutenki caesarsalaatti jne. tosin vähän vähemmän tosikko urheilijoita jos aattelis nii totta kai olis myös after ski eli bileeet! ja siellä sais sitte ottaa vähän irtoo terveellisyydestä jne.
talviloma sitte kuullostaa siltä miltä perus talvi mun korviin kuullostaa; lunta paljon, sellasta ihan valkosta; aurinko paistaa ja heijjastelee hangista; pakkasta on kirpakasti et poskissa ja nenässä tuntuu mut ei että ois kuitenkaa kylmä; hengitys höyryy ja on sellasta rauhallista. talviloma siinnä ois semmone enemmän relax take it easy- tyyppinen loma mun mielestä. että otetaan oikeen rennosti, ei rasituksia, nukutaan myöhään ja sitte käyään päiväkävelyllä ja syyään hyviä gourmet ruokia. ei talvilomakaan kuullosta ihan hirveeltä baanalomalta. se kuullostaa sellaselta eläkeläisten lomalta!
niinku talvi- ja hiihtolomat sanoina kuullostaa kaikkien mielestä erillaisilta yhessä erikseen ja sillee, myös väreistä tulee kaikille jtn omia mielikuvia. esim punanen!
tnä mun serkku oli meillä koska niillä on koulussa tanssiaiset ja sillä kun ei kuullemma ole kivoja mekkoja niin se käänty mun puoleen. eipä sen puoleen mullakaan noita tanssiaisiin passaavia mekkoja löytyny ku kaks kpl plus yks arkikäyttönen paita (joka on muuten hullun ärsyttävä ku mun tissit tursoo siitä aina,saatana) ne mekot oli tällee toinen mun rippimekko; semmone tumman pinkki, olkaimeton, aika simppeli. se toinen taas alunperin ostettu mun äitin ja sen miehen häihin (2008) ja sitä oon käyttäny ties missä itsenäisyyspvä tanssiaisissa ja ysien gaaloissa, rippijuhlissa ja ylppäreissä jne. missä lie. ja se on punanen. ja ensimmäinen kommentti kun serkku vetäs sen yllensä oli, et tää on aika joulunen.
ja mitä, kun aatellaan stereotypia "kiva joulu" vois olla että joulukuusi nurkassa isä äiti ja kaks lasta availee rauhassa toistensa seurasta nauttien paketteja, kynttilöitä kaikkialla. vaatteina niillä ois jtn punasia villapaitoja missä on lumiukkojen kuvia. heh. ja kun se mekko on semmonen puoleen reiteen asti, silkkituntusen alusmekon päällä semmonen harsokangas ja yläosa aika mitäänsanomaton (siis ei pahassa merkityksessä!); naruolkaimet ja semmone stretsi joka on vähän muotoiltu rintojen mukaan. ja siinnä ala- ja yläosan välissä on vähän kans silkintuntunen vyö, jonka saa rusetille eteen ja taakse miten vaan tahtoo. en menis sanomaan että se malli ois mitenkään erityisen jouluinen! kun se pointti onkin että se _punanen väri_ TEKEE siitä jouluisen, koska me tämmöset länsimaiset pullaposket yhdistetään punanen väri jouluun!
ja samasta syystä mä yhistän talvi ja hiihtoloma höpöt ties mihinkä juttuihin. että olkaa vaan erimieltä ja haistakaa, meitsi lähtee vapaaalle!(;;
haudi,
sofia
20100226
20100225
waaai em sii ei
young man,
there is no need to feel down
i said, young man,
pick yourself off the ground
i said, young man,
'cause you're in a new town
there's no need to be unhappy
young man,
there's a place you can go
i said, young man,
when you're short on your dough
you can stay there, and i'm sure you will find
many ways to have a good time ---
tii tiiiitiitiidididiididiiii
it's fun to stay at the YY M CEE AA
it's fun to stay at the yyy m cee aa!
aurinko paistaa ja mää osasin fyssan tunnilla osasin matikan tunnilla! tulin kotia join mehua ja söin keksiä!
elämä on I-HA-N-A-AAA-A-A-A-AAA! elkää olko nuoret miehet suruillisia nyt(;;;D;D(;(K(KK;;;;
hAudi!
ssssssssssssssssssssss0FiiaaAAAAAaaAAAAAAAAAAAAA
there is no need to feel down
i said, young man,
pick yourself off the ground
i said, young man,
'cause you're in a new town
there's no need to be unhappy
young man,
there's a place you can go
i said, young man,
when you're short on your dough
you can stay there, and i'm sure you will find
many ways to have a good time ---
tii tiiiitiitiidididiididiiii
it's fun to stay at the YY M CEE AA
it's fun to stay at the yyy m cee aa!
aurinko paistaa ja mää osasin fyssan tunnilla osasin matikan tunnilla! tulin kotia join mehua ja söin keksiä!
elämä on I-HA-N-A-AAA-A-A-A-AAA! elkää olko nuoret miehet suruillisia nyt(;;;D;D(;(K(KK;;;;
hAudi!
ssssssssssssssssssssss0FiiaaAAAAAaaAAAAAAAAAAAAA
20100224
selvittelin vähän asioita
1. kuka on keksiny että Belarus on suomeks Valko-venäjä?
kattelin eilen olympialaisia ja siinnä heräs taas tää kysymys jota oon pohtinu ennenki. siis koko jujuhan miks tää on niin kummallista on että valkosella ei oo mitään tekemistä Belaruksen kansssa, vai? eikä sillä (belaruksella) oo ees käsittääkseni muuta tarkotusta englanniks ku valkovenäjä (mikäli siis luotetaan sanakirja.org tietoihjin) tältä siis ekana kuullosti tää homma. mutta ku heitin sitte googleen Valko-Venäjä ja menin sieltä wikipediaan ja kattelin vähän, nii huomasin että venäjäks (ja siis valkovenäjän toinen virallinen kieli on venäjä ja toinen valkovenäjä, hohhoh, surprise..) Valko-Venäjä on että Респу́блика Белару́сь (Respublika Belarus) ja ennen oli että Белору́ссия (Belorussija) ja kun sitte vähä vielä googlailin, selvis että belok (белок) (on siis venäjää) tarkottaa mm. valkuaista!
joten sanoisin että se vois olla se syy minkä takia Belarus on suomenettuna Valko-Venäjä ja ainaki mää tyydyn tähän selitykseen tältä erää!
(http://fi.wikipedia.org/wiki/Valko-Ven%C3%A4j%C3%A4)
2. mistä hedelmäkarkit on tehty?
siis, nehän on makeita ja sellasta, ja kun puhutaan vaikka jostain "terveyskarkeistaki" jokka on tehty vaan hedelmämehusta eikä oo lisättyy sokerii ja näin nii miten se hedelmämehu on saatu semmoseen muotoon? tai ylipäätänsä jähmeeks? eihä sitä oo voinu jäädyttämälläkää ku sehä sulaa ja se on muutenki mehujää sen nimi. aluks löysin yheltä keskustelupalstalta (kun olin eka todennu ettei wikipedia aio auttaa mua tässä asiassa) nii aika lupaavan hakusanan; valumakeinen. mut googlepa petti mut eikä tienny aiheesta mittään! no, palasin vähä taaksepäin ja löysin tosi kattavan sivuston minne voi heittää kysymyksii sit joku siellä vähä kans penkoo juttuja ja heittää vastauksia (rispectit pakko antaa sille, niin hieno sivu oli; http://xon.lansi-savo.fi/hopis.htm) sieltä sitte löysin vielä paremman neuvvon, pistää enkunkielisen hakusanan hedelmäkarkkiresepteistä googleen ja sieltä iski loistava (enklanninkielinen tosin) sivusto josta löytyki kaikki tarvittava mitä olin kelannu!
eli, sieltä löyty video jossa neuvvottiin miten tehhään nallekarkkeja! jotain höpöaineita vissiin piti olla ja sokeria ja makuaineita, sit ne piti keittää ja lopuks pistää nallekarkkimuotteihin ja antaa jähmettyä muutaman minuutin. koska itte en ihan ottanu esim niistä aineista selkoo (sori mun huono englanti) nii ketä kiinnostaa voi käyä kattoo sen videon kun klikkaa tätä!
valitettavasti aika rientää ja housut kuluu, mulla on nälkä ja menoja illaks eli en ehi selvittämään enempää totuuksia hämärän peitossa olevista asioista:(
eli,
haudi,
sofia!
kattelin eilen olympialaisia ja siinnä heräs taas tää kysymys jota oon pohtinu ennenki. siis koko jujuhan miks tää on niin kummallista on että valkosella ei oo mitään tekemistä Belaruksen kansssa, vai? eikä sillä (belaruksella) oo ees käsittääkseni muuta tarkotusta englanniks ku valkovenäjä (mikäli siis luotetaan sanakirja.org tietoihjin) tältä siis ekana kuullosti tää homma. mutta ku heitin sitte googleen Valko-Venäjä ja menin sieltä wikipediaan ja kattelin vähän, nii huomasin että venäjäks (ja siis valkovenäjän toinen virallinen kieli on venäjä ja toinen valkovenäjä, hohhoh, surprise..) Valko-Venäjä on että Респу́блика Белару́сь (Respublika Belarus) ja ennen oli että Белору́ссия (Belorussija) ja kun sitte vähä vielä googlailin, selvis että belok (белок) (on siis venäjää) tarkottaa mm. valkuaista!
joten sanoisin että se vois olla se syy minkä takia Belarus on suomenettuna Valko-Venäjä ja ainaki mää tyydyn tähän selitykseen tältä erää!
(http://fi.wikipedia.org/wiki/Valko-Ven%C3%A4j%C3%A4)
2. mistä hedelmäkarkit on tehty?
siis, nehän on makeita ja sellasta, ja kun puhutaan vaikka jostain "terveyskarkeistaki" jokka on tehty vaan hedelmämehusta eikä oo lisättyy sokerii ja näin nii miten se hedelmämehu on saatu semmoseen muotoon? tai ylipäätänsä jähmeeks? eihä sitä oo voinu jäädyttämälläkää ku sehä sulaa ja se on muutenki mehujää sen nimi. aluks löysin yheltä keskustelupalstalta (kun olin eka todennu ettei wikipedia aio auttaa mua tässä asiassa) nii aika lupaavan hakusanan; valumakeinen. mut googlepa petti mut eikä tienny aiheesta mittään! no, palasin vähä taaksepäin ja löysin tosi kattavan sivuston minne voi heittää kysymyksii sit joku siellä vähä kans penkoo juttuja ja heittää vastauksia (rispectit pakko antaa sille, niin hieno sivu oli; http://xon.lansi-savo.fi/hopis.htm) sieltä sitte löysin vielä paremman neuvvon, pistää enkunkielisen hakusanan hedelmäkarkkiresepteistä googleen ja sieltä iski loistava (enklanninkielinen tosin) sivusto josta löytyki kaikki tarvittava mitä olin kelannu!
eli, sieltä löyty video jossa neuvvottiin miten tehhään nallekarkkeja! jotain höpöaineita vissiin piti olla ja sokeria ja makuaineita, sit ne piti keittää ja lopuks pistää nallekarkkimuotteihin ja antaa jähmettyä muutaman minuutin. koska itte en ihan ottanu esim niistä aineista selkoo (sori mun huono englanti) nii ketä kiinnostaa voi käyä kattoo sen videon kun klikkaa tätä!
valitettavasti aika rientää ja housut kuluu, mulla on nälkä ja menoja illaks eli en ehi selvittämään enempää totuuksia hämärän peitossa olevista asioista:(
eli,
haudi,
sofia!
20100223
mitä tänään syötäisiin
tänään oli mun historian ehkä höpöin päivä ruuan suhteen. eikä ees ylittyny kalorirajat sillee hälyttävissä määrin!!!!:O toisaalta kun lukee noita syömishäiriöisten blogeja nii niihin verrattuna tää mun on katastrofi mutta siis;
(pienehkö! ja kallis!) pizza n. 1000kcal
daimjäätelö paketti (MELKEIN) kokonaan, 850kcal
(plus yks keksi ja semmone sormenpään kokonen suklaamuna, 10kcal? tai kolme emt)
eli jos oletetaan että se päivittäinen suositus naiselle ois joku 1600-1800kcal (netistä bongasin) nii mulle tulis tältä päivältä se reilut 1800 eli ihan semi sillee ku ei joka pvä? mut en tiiä jäätävintä tässä on se etten tosiaan kuvikseen mennessä ollu syöny MITÄÄN muuta koko päivänä kun ton pizzan ja siellä sitte huvikseni ostin jätskii (ei ees tehny mieli, ostinpahan vaan ku oli rahhaa>>) TOSIAAN koska mulla on nyt rahhaa!!!!!!! koska se kirjastomaksu, se olikin vaan 9,90e kun mää palautin ne kirjat sinne!! tää 125e ois ollu jos en ois palauttanu niitä ilmeisesti tai en ois palauttanu siihe eräpäivään mikä siinnä kirjees asetettii nii mennessä!! eli nyt mulla on semmoset nelisenkymppiä rahhaa=) ja olen iloinen pikku materialisti sillä nyt voin esim ostaa vaatteita (asdf)
hip hei, ja huomenna alkaa oikee rakkausjakso, viis kurssia plus kaks tuntii kuvista maanantaisin; fysssan, ruotsin ja hissan kakkoskurssit, äikän kolmone ja matikan nelonen. kuolen ehkä tai jotain saan jonkun hermoromahuksen - viimeistään sitte koevkolla, en varmaan ossaa puhua sen jälkee ku mun aivosolut on kuollu stressin ja kaiken painosta!
haudi,
sofia
(pienehkö! ja kallis!) pizza n. 1000kcal
daimjäätelö paketti (MELKEIN) kokonaan, 850kcal
(plus yks keksi ja semmone sormenpään kokonen suklaamuna, 10kcal? tai kolme emt)
eli jos oletetaan että se päivittäinen suositus naiselle ois joku 1600-1800kcal (netistä bongasin) nii mulle tulis tältä päivältä se reilut 1800 eli ihan semi sillee ku ei joka pvä? mut en tiiä jäätävintä tässä on se etten tosiaan kuvikseen mennessä ollu syöny MITÄÄN muuta koko päivänä kun ton pizzan ja siellä sitte huvikseni ostin jätskii (ei ees tehny mieli, ostinpahan vaan ku oli rahhaa>>) TOSIAAN koska mulla on nyt rahhaa!!!!!!! koska se kirjastomaksu, se olikin vaan 9,90e kun mää palautin ne kirjat sinne!! tää 125e ois ollu jos en ois palauttanu niitä ilmeisesti tai en ois palauttanu siihe eräpäivään mikä siinnä kirjees asetettii nii mennessä!! eli nyt mulla on semmoset nelisenkymppiä rahhaa=) ja olen iloinen pikku materialisti sillä nyt voin esim ostaa vaatteita (asdf)
hip hei, ja huomenna alkaa oikee rakkausjakso, viis kurssia plus kaks tuntii kuvista maanantaisin; fysssan, ruotsin ja hissan kakkoskurssit, äikän kolmone ja matikan nelonen. kuolen ehkä tai jotain saan jonkun hermoromahuksen - viimeistään sitte koevkolla, en varmaan ossaa puhua sen jälkee ku mun aivosolut on kuollu stressin ja kaiken painosta!
haudi,
sofia
20100222
ei, minähän en lintsaa!
tänään mun päätä on sekottanu mukavasti sheikkerissä muutamakin ihminen.
ensinnäkin, yks mun koulusta.
oli se matikan koe, ja se meni ihan suht putkeen. tein sitä melkeen yhteentoista asti, eli melkein kaks tuntia! eli pitempään kun mitään koetta ikinä! eli sen on pakko mennä hyvin=) joops, siinnä sitte olin menossa kaverin kanssa keskustaan ja olin pukemassa takkia päälle ku siihe tuli semmone mun rinkkiluokkalaine häiskä ja jäätii sitte juttelemaan hetkeks ku kaveri se sano et soittaa ku pääsee koulusta ja et mennää sitte. tosiaan, juteltiin siinnä sitten aika pitkää, joku vajaa tunti. siinnä kävi välillä jotain muitaki mut pääasiassa me kahestaan lärpätettiin. ja se minkä takia meni siitä vähä sekasi ku se on ensinnäki hirveen mukava. ku se tulee aina välillä juttelee koulus ja tällee ja ku tänäänki jäi siihe iha mun kanssa jutteleee!
mutta ku se juttu tässä on se, et mää en tiiä sen nimee. vaikka ollaan kuitenki monta kertaa juteltu ja tällee nii en tiiä sen nimee! tnä sitte aattelin että ku yks oli lisänny mut kaveriks facebookissa nii olin että toivottavasti se on se mut ei ollu nii petyin ja päätin et etin sen itte facebookista! ja koska tiesin siitä sen verra et se pelaa korista etin jonkun koris sivun ja sieltä nimiä jyväskyläläisistä koriksista ja rupesin niitä nimiä sitte ettii facebookista. mut eipä onnistunu. sitten (hävettää niin myöntää ees) etin wilmasta yhen semmosen nimilistan ja sieltäki heitin kaikki pojannimet siihe. ei löytyny. sanotaanko että mua nauratti ja nolotti yhtäaikaa että jonku jätkän takia olin altentunu semmoseen! ja ku siinnä kesti vielä ihan sikke kaua! ei, ei näin.
kaverin kanssa sitte keskustas mentii coffee housee se tarjos mulle kahvit (kaakaon) sen vikoilla rahoilla! siinnä ku se paljastu mulle nii tuli kans semmone fiilis et miten päin oisin ollu. ei oo hauskaa ku joku tuhlaa viimoset penninsä muhun..
joo mutta toinen päivän päänsekoittaja; semmone herra m, jonka kanssa kävin leffassa (niinqu treffeillä:OO omg) syksyllä. ja se oli semmone se oli lisänny mut fb kaveriks, oltii samal yläasteel ja noin mut ei oltu ikin oikee juteltu. ja sit se pyys mun msn ja lopulta mentii sinne leffaa. ja se oli ihan katastrofi sillee et mää tyylii koko aja jauhoin jtn ihan väkinäistä paskaa se vaikutti siltä ettei sitä ees kiinnosta se vaan hymyili eikä jutellu oikee lainkaa ja näin. lisäks se leffa oli kamala (saiturin joulu!), hirveen pelottava, synkkä ja semmone.
tosiaan, nytte tää herra m rupes taas juttelee, eka kysy (nyt illal, tos ysin jälkee) et lähetkö ulos ulkoiluttaa vaik koiraa (niillä on koira vissii). sanoin sitte et ei pysty ku väsyttää (oli muuten ihan fakta koska puuduttaa en jaksa ees kävellä tästä sänkyyn..) nnno sit se vähän ajan kuluttua kysy että tahonko vieläki nähhä sen g-force leffan (se oli sillo syksyl teattereis ja oisin tahtonu sitäö kattoo mut ei menny enää sit) nii sanoin sitte et jooo mut ei kai sitä mee enää. no, sillä oli (ja on) se leffa tietty koneella ja kysy että tuunko kattomaan sitä joku pvä. sanoin että kai mä voin..
mutta ku! en taho mennä niille. en taho nähhä sitä en taho sen kanssa mittää! se oli nii jäine sillo syksyl mulle jäi tyylii traumoja siitä ku yritin koko aja vaa keksii jtn jutunjuurta mut ei irronnu mittää! ja ongelma tulee tässä; en vaan ossaa sanoo sille et ei, en ehkä taho nähhä ku tiiän kyl mitä se tarkottas (leffa sen huoneessa pimeessä kahestaa..) ja en tiiä ku en taho pahottaa sen mieltä mut toisaalta mua inhottaa ajatus siitä et joun menee sinne vielä! tiiän et keltä tahansa kysyy nii sanoo et totta kai pittää sanoo ei jos ei itte taho mutta kun en ossaa. en oo ikinä oikee sanonu kellekkää ei jos joku on jtn tahtonu. osittain siks että mäki oon aina tahtonu samaa.
enpä tiiä.
haudi,
sofia..
ensinnäkin, yks mun koulusta.
oli se matikan koe, ja se meni ihan suht putkeen. tein sitä melkeen yhteentoista asti, eli melkein kaks tuntia! eli pitempään kun mitään koetta ikinä! eli sen on pakko mennä hyvin=) joops, siinnä sitte olin menossa kaverin kanssa keskustaan ja olin pukemassa takkia päälle ku siihe tuli semmone mun rinkkiluokkalaine häiskä ja jäätii sitte juttelemaan hetkeks ku kaveri se sano et soittaa ku pääsee koulusta ja et mennää sitte. tosiaan, juteltiin siinnä sitten aika pitkää, joku vajaa tunti. siinnä kävi välillä jotain muitaki mut pääasiassa me kahestaan lärpätettiin. ja se minkä takia meni siitä vähä sekasi ku se on ensinnäki hirveen mukava. ku se tulee aina välillä juttelee koulus ja tällee ja ku tänäänki jäi siihe iha mun kanssa jutteleee!
mutta ku se juttu tässä on se, et mää en tiiä sen nimee. vaikka ollaan kuitenki monta kertaa juteltu ja tällee nii en tiiä sen nimee! tnä sitte aattelin että ku yks oli lisänny mut kaveriks facebookissa nii olin että toivottavasti se on se mut ei ollu nii petyin ja päätin et etin sen itte facebookista! ja koska tiesin siitä sen verra et se pelaa korista etin jonkun koris sivun ja sieltä nimiä jyväskyläläisistä koriksista ja rupesin niitä nimiä sitte ettii facebookista. mut eipä onnistunu. sitten (hävettää niin myöntää ees) etin wilmasta yhen semmosen nimilistan ja sieltäki heitin kaikki pojannimet siihe. ei löytyny. sanotaanko että mua nauratti ja nolotti yhtäaikaa että jonku jätkän takia olin altentunu semmoseen! ja ku siinnä kesti vielä ihan sikke kaua! ei, ei näin.
kaverin kanssa sitte keskustas mentii coffee housee se tarjos mulle kahvit (kaakaon) sen vikoilla rahoilla! siinnä ku se paljastu mulle nii tuli kans semmone fiilis et miten päin oisin ollu. ei oo hauskaa ku joku tuhlaa viimoset penninsä muhun..
joo mutta toinen päivän päänsekoittaja; semmone herra m, jonka kanssa kävin leffassa (niinqu treffeillä:OO omg) syksyllä. ja se oli semmone se oli lisänny mut fb kaveriks, oltii samal yläasteel ja noin mut ei oltu ikin oikee juteltu. ja sit se pyys mun msn ja lopulta mentii sinne leffaa. ja se oli ihan katastrofi sillee et mää tyylii koko aja jauhoin jtn ihan väkinäistä paskaa se vaikutti siltä ettei sitä ees kiinnosta se vaan hymyili eikä jutellu oikee lainkaa ja näin. lisäks se leffa oli kamala (saiturin joulu!), hirveen pelottava, synkkä ja semmone.
tosiaan, nytte tää herra m rupes taas juttelee, eka kysy (nyt illal, tos ysin jälkee) et lähetkö ulos ulkoiluttaa vaik koiraa (niillä on koira vissii). sanoin sitte et ei pysty ku väsyttää (oli muuten ihan fakta koska puuduttaa en jaksa ees kävellä tästä sänkyyn..) nnno sit se vähän ajan kuluttua kysy että tahonko vieläki nähhä sen g-force leffan (se oli sillo syksyl teattereis ja oisin tahtonu sitäö kattoo mut ei menny enää sit) nii sanoin sitte et jooo mut ei kai sitä mee enää. no, sillä oli (ja on) se leffa tietty koneella ja kysy että tuunko kattomaan sitä joku pvä. sanoin että kai mä voin..
mutta ku! en taho mennä niille. en taho nähhä sitä en taho sen kanssa mittää! se oli nii jäine sillo syksyl mulle jäi tyylii traumoja siitä ku yritin koko aja vaa keksii jtn jutunjuurta mut ei irronnu mittää! ja ongelma tulee tässä; en vaan ossaa sanoo sille et ei, en ehkä taho nähhä ku tiiän kyl mitä se tarkottas (leffa sen huoneessa pimeessä kahestaa..) ja en tiiä ku en taho pahottaa sen mieltä mut toisaalta mua inhottaa ajatus siitä et joun menee sinne vielä! tiiän et keltä tahansa kysyy nii sanoo et totta kai pittää sanoo ei jos ei itte taho mutta kun en ossaa. en oo ikinä oikee sanonu kellekkää ei jos joku on jtn tahtonu. osittain siks että mäki oon aina tahtonu samaa.
enpä tiiä.
haudi,
sofia..
20100221
tuiki tuiki tähtönen!
nyt pitää vielä toisen kerran tänään tulla ilmottamaan tänne ilouutinen; laskin jopa kolme laskua matikkaa oikein!! (huom. ne oli vaikeita laskuja!) sain hitusen neuvvoja yheltä toivottavasti tulevalta ylioppilaalta msn messengerissä mutta oivallukset ja laskut kuitenki tein itte loppuen lopuks! oon ihan oikeesti niin mielettömän ilonen, että naurattaa! saatan sittenki päästä ihan tyytyväisillä arvosainoilla ton matikka kolmosen läpi eli koska siitä on sitte apua esim yokirjotuksissa että onnistun pääsemään läpi senki ja myös sitte (jos mun suunnitelmat onnistuu tulevaisuuden suhteen) lääkiksen hakukokeissa! katellaan sitte missä mennää mutta nyt mennää siinnä että minä sofia piip knuuttila osaan laskea matematiikkaa! (ainaki pari laskua ihan semisti avustuksella)
tossa päivällä katoin myös yhen leffan melkein alusta (oon huomannu että katon aika paljon leffoja:O) veljen kanssa, kelkkajengi (jooo nimi ei lupaa hyvää mut oli oikeesti tosi katottava!!) se kertoo jamaicalaisesta semmosesta miehestä, Dericestä, joka on oikeestaa vissii juoksija (jäi se alku vähä vajaaks mut veli sitte selosti mulle) joka on tosi hyvä juoksee ja näi ja sit se pääsee lopulta olymppialaisii juoksee - ja kaatuu siellä. ja totta kai sitä sitte vituttaa ku se ois ollu ylivoimasesti paras juoksee mut ku se kaatu ku sitä jänskätti sillä lailla ku sen haave on voittaa olympialaiset. no sitte se menee ja perustaa jamaicalle kelkkailujoukkueen sen jostain kavereista ja joistain jotka satttuu siihe (niitä on siinnä neljä siinnä joukkueessa) ja sit ne menee olympialaisii. siinnä niillä on sitte vastoinkäymisiä ja pelkästään se treenaaminen on ongelma; jamaicalla ku ei hirveesti oo jäätä missä vois mennä kelkalla. ne kuitenki pääsee sinne olympialaisii ja sellasta. en kerro voittaako ne !(;
kuitenki siinnä leffassa se mikä sytytti tosi paljon on, että se on oikeesti tapahtunu. sillee et se perustuu tositapahtumiin hienommin sanotusti. totta kai se leffa on vähä väritetympi versio mut kuitenki, se että ne vaan kokos jostain rändömeista kelkkajoukkueen jamaicassa ja tahdonvoimalla ne pääs sitte olympialaisii ja haaveista tehhä totta. tosin leffassa ne esim pärjäs vähä paremmi (äitin mies joka muisti sen jutun ku ne oli menny sinne (jamaicalaiset kelkkoineen olympialaisii) nii kerto et ne kaatu vaa jokasel laskul eikä menny lujaa mut pääs sinne eniwei) ja sellasta. kuitenki pakko sanoo että se oli semmonen niin sanottu hyvänmielen elokuva että siitä tuli ihan oikeeesti hymy naamalle ja kaikki huolet ja semmoset unohtu ku sitä leffaa katteli!
(leffa oli siis kelkkajengi englanniks Cool Runnings) kannattaa oikeesti kattoo koska ainaki mut se sai ihan hullun hyvälle muuuville!(;;
jeppa jeiii
hyvää yötä
kauniita unia
oman kullan kuvia!
haudi,
sofia(;
tossa päivällä katoin myös yhen leffan melkein alusta (oon huomannu että katon aika paljon leffoja:O) veljen kanssa, kelkkajengi (jooo nimi ei lupaa hyvää mut oli oikeesti tosi katottava!!) se kertoo jamaicalaisesta semmosesta miehestä, Dericestä, joka on oikeestaa vissii juoksija (jäi se alku vähä vajaaks mut veli sitte selosti mulle) joka on tosi hyvä juoksee ja näi ja sit se pääsee lopulta olymppialaisii juoksee - ja kaatuu siellä. ja totta kai sitä sitte vituttaa ku se ois ollu ylivoimasesti paras juoksee mut ku se kaatu ku sitä jänskätti sillä lailla ku sen haave on voittaa olympialaiset. no sitte se menee ja perustaa jamaicalle kelkkailujoukkueen sen jostain kavereista ja joistain jotka satttuu siihe (niitä on siinnä neljä siinnä joukkueessa) ja sit ne menee olympialaisii. siinnä niillä on sitte vastoinkäymisiä ja pelkästään se treenaaminen on ongelma; jamaicalla ku ei hirveesti oo jäätä missä vois mennä kelkalla. ne kuitenki pääsee sinne olympialaisii ja sellasta. en kerro voittaako ne !(;
kuitenki siinnä leffassa se mikä sytytti tosi paljon on, että se on oikeesti tapahtunu. sillee et se perustuu tositapahtumiin hienommin sanotusti. totta kai se leffa on vähä väritetympi versio mut kuitenki, se että ne vaan kokos jostain rändömeista kelkkajoukkueen jamaicassa ja tahdonvoimalla ne pääs sitte olympialaisii ja haaveista tehhä totta. tosin leffassa ne esim pärjäs vähä paremmi (äitin mies joka muisti sen jutun ku ne oli menny sinne (jamaicalaiset kelkkoineen olympialaisii) nii kerto et ne kaatu vaa jokasel laskul eikä menny lujaa mut pääs sinne eniwei) ja sellasta. kuitenki pakko sanoo että se oli semmonen niin sanottu hyvänmielen elokuva että siitä tuli ihan oikeeesti hymy naamalle ja kaikki huolet ja semmoset unohtu ku sitä leffaa katteli!
(leffa oli siis kelkkajengi englanniks Cool Runnings) kannattaa oikeesti kattoo koska ainaki mut se sai ihan hullun hyvälle muuuville!(;;
jeppa jeiii
hyvää yötä
kauniita unia
oman kullan kuvia!
haudi,
sofia(;
somewhere over the rainbow
eilen käytiin tosiaan valokuvailemassa vähän suomen talvista luontoa! eihän siinnä, viihyttiin siellä semmoset vajaa puol tuntia ehkä? sitte tuli kylmä. ihan nättejä kyllä tuli niistä kuvista jokka ehittii ottaa! yritettiin myös ottaa sellasta kuvaa missä hypätään lumikasan päältä silleen mageesti, itselaukasimella. pistettii molempien kamerat lumikökkäreitten päälle ja sitte juostii sille kasalle ja hypättii alas. tai se oli se miten se teoriassa ois menny. ekassa kuvassa ei ehitty ees juoksemaan sinne kasalle asti. toisessa istuskeltiin siellä kasan päällä. kolmannessa kamera oli tippunu siitä lumikökkäreeltä eli kuvassa nägy sinistä taivasta (ah). neljäs oli se paras; kaveri laski pyllymäkeee siitä alas ja mää olin tippunu poskelleni jo maahan. rakastan tilannekuvia.
pikapika kuvaus reissun jälkee painuttiin sisälle ja tehtiin vähäc popcorneja sillee kattilassa itte! niistä tuli menestys koska a. ei palanu pohjaa ja b. melkee kaikki siemenet poksahti! syötii sitte vajaa MEGApussilline sour cream & onion sipsejä plus ne home made popparit ja katottiin semmone leffa ku australia canal+ hits kanavalta! se oli sillä lailla aika hassu leffa että siinnä oli tavallaan kaks tarinaa; eka ku niitten piti niitten päähenkilöitten saada yhet lehmät yhteen laivaan (ku ne oli saanu ne sinne nii sitte tanssittii ja päähenkilö nainen ja päähenkilömies tanssahteli ja niistä tuli pari ja sellasta) ja sit alko siinnä kohta se toinen tarina; tuli sota australiaan ja nää päähenkilöpari sarah ja drover niille tuli pikkunen riita ja niitten semmonen lapsi (tai ei se ollu niitten kummankaan lapsi se oli joku aboriginaali, mut varsinki tolle sarahille se oli ku oma poika) Nullah vietiin semmoselle saarelle (koska se oli puoliverinen eli sen äiti oli tummaihonen ja isä vaaleeihonen) ja sitten ne sitä tahto saada sieltä pois.
aika ennalta-arvattava leffa ja silleen, paitsi yhessä vaiheessa se näytti ettei se oliskaan niin mielettömän ennalta-arvattava mut sit se oliki. oli tosi jotenki hassua ku siinnä kohtaa ku se eka "tarina" loppu, nii tuli kaikki musiikit ja tämmöset mitkä kuullosti ihan loppumusiikeilta, sit siinnä tanssahdeltiin ja sellasta, et se vaikutti ihan siltä et nyt loppuu! mut ei.
siitä sitte ku leffa loppu syötiin mustikkapiirakkaa (en ollu piiiitkää aikaa ennen sitä syöny ja oli iha hullu hyvää ja ku se oli jotenki semmone maku et tuli iha mielee kesä siitä!) ja lähettiin sitten toiselle kaverille aika spontaanisti (tohon ois käyny yks toinen sana paremmin mutta ku en ny millään keksi sitä!!!!!!!!) lauleskeltiin sing staria ja naurettiin ihan hillittömästi loppuilta, plus pelattiin ihan järjetöntä autopeliä! siinnä eka piti heittää joku mies autosta tikkatauluun/keilaradalle/tms ja sitte toisessa versiossa piti mörssätä muita autoja ja selvitä itte hengissä! ku sitte lopulta lähti pyöräilee kotia nii vuorauduin ennen sitä hullun hyvin (ulkona edelleen oli semmoset reilut -20 astetta pakkasta!) ja sitte siinnä käviki sillä lailla että mulle tuli ihan sikke kuuma ja olin ihan hiestä märkä ku ehin kotia asti!
nyt pittäis laskee matikkaa (huomenna koe, apuvaaaa:ss) mutta ku ei inspase ku masentaa ku menee tehtävät pieleen! ei pysty saamaan motivaatiota sillä että laskee killiin!
ja hei! vkon päästä alkaa jo hiihtoloma meillä jklläläisilläki!:O apuaa, minne on kadonnu koko tammikuu ja helmikuu! toisaalta ei oo apua koska se tarkottaa että kohta on kesä ja kesäloma ja mun tukka on taas pitkä!=) mutta siis, vkon päästä vissiin lauantaina lähetään rukalle! pittää toivoo et tulee hyvät säät eikä oo liika kylmä vaan että pystyy menee rinteesee ja et paistaa aurinko ja kaikkee=) ja ennen kaikkea toivokaamme kaikki että saan rahat kasaan kerättyä! tartteen vielä 55euroa, mikä on kuitenki kuullostaa jo vähän inhimillisemmältä ku se satakaksviiis, eli parempi fiilis senki suhteen on jo!
mukavaa sunnuntaita(;
haudi,
sofia
pikapika kuvaus reissun jälkee painuttiin sisälle ja tehtiin vähäc popcorneja sillee kattilassa itte! niistä tuli menestys koska a. ei palanu pohjaa ja b. melkee kaikki siemenet poksahti! syötii sitte vajaa MEGApussilline sour cream & onion sipsejä plus ne home made popparit ja katottiin semmone leffa ku australia canal+ hits kanavalta! se oli sillä lailla aika hassu leffa että siinnä oli tavallaan kaks tarinaa; eka ku niitten piti niitten päähenkilöitten saada yhet lehmät yhteen laivaan (ku ne oli saanu ne sinne nii sitte tanssittii ja päähenkilö nainen ja päähenkilömies tanssahteli ja niistä tuli pari ja sellasta) ja sit alko siinnä kohta se toinen tarina; tuli sota australiaan ja nää päähenkilöpari sarah ja drover niille tuli pikkunen riita ja niitten semmonen lapsi (tai ei se ollu niitten kummankaan lapsi se oli joku aboriginaali, mut varsinki tolle sarahille se oli ku oma poika) Nullah vietiin semmoselle saarelle (koska se oli puoliverinen eli sen äiti oli tummaihonen ja isä vaaleeihonen) ja sitten ne sitä tahto saada sieltä pois.
aika ennalta-arvattava leffa ja silleen, paitsi yhessä vaiheessa se näytti ettei se oliskaan niin mielettömän ennalta-arvattava mut sit se oliki. oli tosi jotenki hassua ku siinnä kohtaa ku se eka "tarina" loppu, nii tuli kaikki musiikit ja tämmöset mitkä kuullosti ihan loppumusiikeilta, sit siinnä tanssahdeltiin ja sellasta, et se vaikutti ihan siltä et nyt loppuu! mut ei.
siitä sitte ku leffa loppu syötiin mustikkapiirakkaa (en ollu piiiitkää aikaa ennen sitä syöny ja oli iha hullu hyvää ja ku se oli jotenki semmone maku et tuli iha mielee kesä siitä!) ja lähettiin sitten toiselle kaverille aika spontaanisti (tohon ois käyny yks toinen sana paremmin mutta ku en ny millään keksi sitä!!!!!!!!) lauleskeltiin sing staria ja naurettiin ihan hillittömästi loppuilta, plus pelattiin ihan järjetöntä autopeliä! siinnä eka piti heittää joku mies autosta tikkatauluun/keilaradalle/tms ja sitte toisessa versiossa piti mörssätä muita autoja ja selvitä itte hengissä! ku sitte lopulta lähti pyöräilee kotia nii vuorauduin ennen sitä hullun hyvin (ulkona edelleen oli semmoset reilut -20 astetta pakkasta!) ja sitte siinnä käviki sillä lailla että mulle tuli ihan sikke kuuma ja olin ihan hiestä märkä ku ehin kotia asti!
nyt pittäis laskee matikkaa (huomenna koe, apuvaaaa:ss) mutta ku ei inspase ku masentaa ku menee tehtävät pieleen! ei pysty saamaan motivaatiota sillä että laskee killiin!
ja hei! vkon päästä alkaa jo hiihtoloma meillä jklläläisilläki!:O apuaa, minne on kadonnu koko tammikuu ja helmikuu! toisaalta ei oo apua koska se tarkottaa että kohta on kesä ja kesäloma ja mun tukka on taas pitkä!=) mutta siis, vkon päästä vissiin lauantaina lähetään rukalle! pittää toivoo et tulee hyvät säät eikä oo liika kylmä vaan että pystyy menee rinteesee ja et paistaa aurinko ja kaikkee=) ja ennen kaikkea toivokaamme kaikki että saan rahat kasaan kerättyä! tartteen vielä 55euroa, mikä on kuitenki kuullostaa jo vähän inhimillisemmältä ku se satakaksviiis, eli parempi fiilis senki suhteen on jo!
mukavaa sunnuntaita(;
haudi,
sofia
20100220
ajatuksen voimalla
mua väsyttää ihan sikana. aamulla joskus ennen seittemäää täällä heräs porukka kattomaan jtn vitun olympialaisia. ne huuti ja vaikka mitä enkä mää pystyny oigee nuq:s kymmeneltä sillee ku olin vähäks aikaa nukahtanu luulin että kello on jo jotain ykss kun paisto aurinko nii.. siellä tosiana kiva sää ulkona. nättiä. aurinko paistaa ja tollasta. tosin vaan ihan hullun kylmä, -22 näytti meiän mittariD: meennään sinne kaverin kanssa tossa päivällä vähän kuvailemaan, sen verran kun ehitään ettei jäääädytä=)
eilinen meni oikeesti siinä että mä ajattelin. mä ajattelin mistä ihmeestä keksin ne rahat kirjastolle. ajateltua vähäc laskeskelin että mulla on tilillä semmoset 45e (heti ku äiti maksaa mulle bussikortin, minkä se maksaa ku ennenki maksanu ku maksoin sen itte tossa vkolla) plus saan kuukausirahhaaa maaliskuun alussa 16 tai 17e jollonka pystyn nostaan kakskymppiä taas sillon. eli yhteensä koossa jo 60e! oon kelaillu ja kelaillu, miten voisin saada loput 65e. paras ja pahin ja nopein vaihtoehto ois myyä mun puhelin; se on joku pari kk vanha ihan ehjä kosketusnäyttöpuhelin mulla on siihen akku ja laturi ja kaikki kuulokepaskat jne tallessa. siitä vois saada jopa satasen (itte maksoin siitä tosiaan 155e) jossain huuto.netissä tms. toisaalta en todellakaan taho myyä sitä ku just oon oppinu käyttämään sitä ja diggaan siitä ku siinnä kestää akku!
äyyyyyyyyyyyyyyyyyyy...........
hyviä ehotuksia on kyllä tullu oikeen olan takaa; tämmösiä tyyliin ryöstä pankki/vanhainkoti/mummo/siwa, myy ittees, osta kirjasto, rupee huumediileriks, ja ehkä paras, kaadu mopolla (veljen kaveri oli saanu vakuutukselta seittemän puolsataa ku se oli kaatunu ja sillä oli menny polvi rikki)
mut siis miten ryöstetään pankki? noin niinku käytännössä? mitä mä oon joskus käyny pankissa, siellä otetaan vuoronro sitte mennää siihe johonki tiskin taakse mihin se nro tulee sitte pittää jutella siinnä hetki ja sitte se häiskä siinnä käy jostai hakee rahhaa ja sit siitä vaa lähtee. ku eihä ne rahat oo siinnä tiskillä jos ne hakee ne kaukaa? et missä ne rahat sitte on? se pitäis eka selvittää ja kans että miten sinne pääsis huomaamattomasti? ku kaikissa leffoissa ja aku ankassa, menee vaa sillee että mennään tiskille, otetaan pyssy esiin ja huuetaan silleen karskisti, RAHAT TAI HENKI sitte ne rupee syöttää sulle rahhaa. mut käytännnössä camoon ,miten se tapahtuu?:O
jooh, yks toinen juttu mikä myös rupee jo ottamaan päähän on olympialaiset. niitä tulee silleen joka välissä ja koko ajan. ja meillä niitä tahotaan vaan aina kattoo mikä tarkottaa että jos ja kun ne tulee siihen aikaan ku mää tahon kattoo jtn höpö höpö sarjojani tvstä, se menee sillä lailla ettei multa ees kysytä vaan siihen tullaan ja vaihetaan kanavaa. eikä auta sanoo vastaan. (meillä on siis tasan yks telgggaari) mä en vaan ymmärrä, mitä siitä saa kun kattoo teeeveestä, kun toiset hiiihtää tai luistelee tai hyppää mäkeä? mitä hauskaa siinnä on?
toisaalta, samaahan vois kysyä vaikka salkkareista. eilen kuulin että en voi ymmärtää koska oon tyttö. koska siiitä sano yks joka oikeestaa on ihan mun kaveri nii pidättelin enkä heittäny vastaan mittään hirveen väittelyntahtosta vaikka mieli teki. koska yks ärsyttävimmistä lauseista mitä itte voi kuulla, on, että ei voi jotain (tehdä/ymmärtää/sanoa jne) koska on tyttö. siinnä tulee semmone olo että on alempana, eri tasolla muista. se jää vituttamaan joskus pitemmäkski aikaa vaikka on sillee aika turha lause. tai semmone pieni. sillee. harmiton.
joo-o,
haudi,
sofia
eilinen meni oikeesti siinä että mä ajattelin. mä ajattelin mistä ihmeestä keksin ne rahat kirjastolle. ajateltua vähäc laskeskelin että mulla on tilillä semmoset 45e (heti ku äiti maksaa mulle bussikortin, minkä se maksaa ku ennenki maksanu ku maksoin sen itte tossa vkolla) plus saan kuukausirahhaaa maaliskuun alussa 16 tai 17e jollonka pystyn nostaan kakskymppiä taas sillon. eli yhteensä koossa jo 60e! oon kelaillu ja kelaillu, miten voisin saada loput 65e. paras ja pahin ja nopein vaihtoehto ois myyä mun puhelin; se on joku pari kk vanha ihan ehjä kosketusnäyttöpuhelin mulla on siihen akku ja laturi ja kaikki kuulokepaskat jne tallessa. siitä vois saada jopa satasen (itte maksoin siitä tosiaan 155e) jossain huuto.netissä tms. toisaalta en todellakaan taho myyä sitä ku just oon oppinu käyttämään sitä ja diggaan siitä ku siinnä kestää akku!
äyyyyyyyyyyyyyyyyyyy...........
hyviä ehotuksia on kyllä tullu oikeen olan takaa; tämmösiä tyyliin ryöstä pankki/vanhainkoti/mummo/siwa, myy ittees, osta kirjasto, rupee huumediileriks, ja ehkä paras, kaadu mopolla (veljen kaveri oli saanu vakuutukselta seittemän puolsataa ku se oli kaatunu ja sillä oli menny polvi rikki)
mut siis miten ryöstetään pankki? noin niinku käytännössä? mitä mä oon joskus käyny pankissa, siellä otetaan vuoronro sitte mennää siihe johonki tiskin taakse mihin se nro tulee sitte pittää jutella siinnä hetki ja sitte se häiskä siinnä käy jostai hakee rahhaa ja sit siitä vaa lähtee. ku eihä ne rahat oo siinnä tiskillä jos ne hakee ne kaukaa? et missä ne rahat sitte on? se pitäis eka selvittää ja kans että miten sinne pääsis huomaamattomasti? ku kaikissa leffoissa ja aku ankassa, menee vaa sillee että mennään tiskille, otetaan pyssy esiin ja huuetaan silleen karskisti, RAHAT TAI HENKI sitte ne rupee syöttää sulle rahhaa. mut käytännnössä camoon ,miten se tapahtuu?:O
jooh, yks toinen juttu mikä myös rupee jo ottamaan päähän on olympialaiset. niitä tulee silleen joka välissä ja koko ajan. ja meillä niitä tahotaan vaan aina kattoo mikä tarkottaa että jos ja kun ne tulee siihen aikaan ku mää tahon kattoo jtn höpö höpö sarjojani tvstä, se menee sillä lailla ettei multa ees kysytä vaan siihen tullaan ja vaihetaan kanavaa. eikä auta sanoo vastaan. (meillä on siis tasan yks telgggaari) mä en vaan ymmärrä, mitä siitä saa kun kattoo teeeveestä, kun toiset hiiihtää tai luistelee tai hyppää mäkeä? mitä hauskaa siinnä on?
toisaalta, samaahan vois kysyä vaikka salkkareista. eilen kuulin että en voi ymmärtää koska oon tyttö. koska siiitä sano yks joka oikeestaa on ihan mun kaveri nii pidättelin enkä heittäny vastaan mittään hirveen väittelyntahtosta vaikka mieli teki. koska yks ärsyttävimmistä lauseista mitä itte voi kuulla, on, että ei voi jotain (tehdä/ymmärtää/sanoa jne) koska on tyttö. siinnä tulee semmone olo että on alempana, eri tasolla muista. se jää vituttamaan joskus pitemmäkski aikaa vaikka on sillee aika turha lause. tai semmone pieni. sillee. harmiton.
joo-o,
haudi,
sofia
20100219
ai ei mee lujaa
ei. ei voi olla totta. tää on taas jotain niin mun tuuria mut toisaalta ei pysty olee mahollista?!! meinaa, tnä aamuna äskön kun heräsin (ja tosiaan äskön, meinaan puol yhen maissa heräsin oikeesti kun kaveri pisti txt kun ei koulua tnä ku wanhojen tanssit ja sellasta!) NIIIIIIN sitte ku mulle oli tosiaan tullu kirjastolta postia tossa vkolla nii aattelin että kaippa se pittää avata jossain vaiheessa ja avasin ja ai saatana. siinnä oli vasemmas laias luki että mulla on nyt lainauskielto ja jtn että jos en palauta noita kirjoja eräpäivään mennessä nii menee perintätoimistolle, sitte siinnä oikeella luettelo niistä kirjoista (enkun hissan ja terveystiedon kirjat) ja niitten allaalla;
Postikulut 1.00
Maksettava yhteensä 125.60
Eräpäivä 4.3.2010
katoin sitä paperia oikeesti hetken että ei, ei voi olla totta. ei pysty. ei ei ei. mut siinnä se vaan lukee. mustaa valkosella.
mua pelottaa mitä sanon äitille. se suuttuu mulle ja pahasti! en tiiä yhtään mitä mä teen! asdf:OO
tein aamulla muffinsseja. en vielä niitä valmiita maistanu mut se taikina oli tosi hyvää.
meen ajattelemaan
haudi,
sofia
Postikulut 1.00
Maksettava yhteensä 125.60
Eräpäivä 4.3.2010
katoin sitä paperia oikeesti hetken että ei, ei voi olla totta. ei pysty. ei ei ei. mut siinnä se vaan lukee. mustaa valkosella.
mua pelottaa mitä sanon äitille. se suuttuu mulle ja pahasti! en tiiä yhtään mitä mä teen! asdf:OO
tein aamulla muffinsseja. en vielä niitä valmiita maistanu mut se taikina oli tosi hyvää.
meen ajattelemaan
haudi,
sofia
20100218
itke itke ruma lapsi
ihmiset on vaikeita. kai sitä ittekkin on vaikee. vaaditaan hirveesti ymmärrystä ja viisautta et pystyy tajuamaan muita ihmisiä, niitten tekemisiä ja sellasta. että kun joku sanoo jotain niin mitä se sitten tarkottaa. tai tarkottaako mitään. toisaalta jossain tapauksissa sitä tietää ihmisistä enemmän ku uskookaan. pystyy jopa ennustaa mitä käy tulevaisuudes. mä ainaki oon pystyny ainaki kerran. kun rupee jälkikätee miettii kaikkee monimutkasta, tyyliin miks toi sano sitä tätä ja se tota tai teki noin ja silleen, siinä menee vaan oma pää ihan sekaste.
mitä voi vastata kun joku kysyy sulta että miks on pitäny nii paljon satuttaa elämän? ja että millon se loppuu? millon elämä muuttuu helpommaks? mitä siihen VOI vastata?? !!!!!!! ei kukaan voi luvata toiselle että huomenna on jo helpompaa tai että viikon päästä ei tunnu enää miltään. tai että kahen kuukauen päästä sää oot ihan vitun onnellinen ja sulla on kiva punanen talo ja koira. ja akvaario. että vuoen päästä kukaan eikä mikään pysty enää satuttamaan sua. ikinä. mutta kun ei semmosta voi luvata. ei pysty. ja sitte iskee se oma turhautumus. kun tahtois sanoa toiselle että se oli siinnä. nyt kaikki vaikeudet ja sellaset loppu tähän. tahtois että toisella ois hyvä olla aina. ja sitten rupee vituttamaan kun ei pysty tekemään mitään koko asialle.
se on vähän ku kala kuivalla maalla. määä muistan elävästi miten muutama vuos sitte yks ihqu ihminen sano mulle että ilman sua oon ku kala kuivalla maalla. se on sillee aika hieno sanonta. koska kalat ei pysty hengittää kuivalla maalla. se on semmosta haukkomista. että haukkoo henkee eikä tunnu kivalta. tai oletan ettei tunnu kivalta, en oo kala en voi tietää. sellasta että elää hetken kerralla ja seuraavan hetken sitte jos jaksaa vielä sinnitellä. ja elämäähän voi usein verrata sinnittelyyn enemmän tai vähemmän. jos ei lasketa niitä köyhiä ja kurjissa oloissa eläviä ihmisiä jotka sinnittelee ruoan saannin kanssa ja sellasta ja ajatellaan tämmöstä keskiluokkasta elämää esim suomessa. sinnitellään kun tulee pettymyksiä. isoja pieniä sinnitellään niistä yli. ihan selvä juttu. sinnitellään sitte kanssa ku vituttaa; kun joku kohtelee huonosti ja sellasta. no ihan perussettiä tietäähän kaikki.
pahin sinnittely paikka on ehkä kuitenki kateus. siihen kuuluu samaan sarjaan kaikki mustis jutut ja tämmöset. on vaan niin sietämätöntä olla kateellinen toiselle ihmiselle! oon aiemminki kirjottanu ku mulla on paha tapa olla vähän kaikille muille tytöille kateellinen. esim meiän ranskanryhmässä oli semmonen tyttö jolla oli ihana tukka ja se oli muutenki sikke nätti. lisäks sillä oli aina ihania vaatteita ja sellasta. ja sitte eilen kuulin että ahhah, jogu rändöm abi oli pyytäny sitä treffeille.
ei sillä, mä henk koht musta seurustelu ja semmoset on turhaa ja tunteet on vaan perseestä ku sit vituttaa vaan aina. kuitenki se että ku joku ihan tuntematon (ne siis ei iKINÄ ollu ees jutellu sattumalta tms vaan ihan vaan oli kattonu käytävältä, kuullemma pitempäänki keränny rohkeutta) tulee kysymään tollasta. se on niinku kohteliaisuus! sama ku joku sanois oikeen vilpittömästi että ootpas sää nätti tänään. ja oikeestaan aina. vai pyytäisitkö itte jotain ei kivan näköstä deiteille? huom siis jotain jota et ees tunne!?
ku nyt päästää näihi kohteliaisuuksii, nii mitä sitte pitää sanoa jos joku sanoo että oot nätti tai kiva tukka tai hieno hame? jos sanoo että kiitos, kuullostaa itseriittoselta. ei pahalla enkä silllee mitää tarkota mutta musta se vaan kuullostaa siltä. että ois tyytyväinen itteensä ja sehän ei käy päinsä. mut mitä siihen vois muuta sanoa? heittää että oot säki ihan söpö tai hienot korvakorut tai kivat boxerit?
loppuu kone aika
haudi,
sofia
mitä voi vastata kun joku kysyy sulta että miks on pitäny nii paljon satuttaa elämän? ja että millon se loppuu? millon elämä muuttuu helpommaks? mitä siihen VOI vastata?? !!!!!!! ei kukaan voi luvata toiselle että huomenna on jo helpompaa tai että viikon päästä ei tunnu enää miltään. tai että kahen kuukauen päästä sää oot ihan vitun onnellinen ja sulla on kiva punanen talo ja koira. ja akvaario. että vuoen päästä kukaan eikä mikään pysty enää satuttamaan sua. ikinä. mutta kun ei semmosta voi luvata. ei pysty. ja sitte iskee se oma turhautumus. kun tahtois sanoa toiselle että se oli siinnä. nyt kaikki vaikeudet ja sellaset loppu tähän. tahtois että toisella ois hyvä olla aina. ja sitten rupee vituttamaan kun ei pysty tekemään mitään koko asialle.
se on vähän ku kala kuivalla maalla. määä muistan elävästi miten muutama vuos sitte yks ihqu ihminen sano mulle että ilman sua oon ku kala kuivalla maalla. se on sillee aika hieno sanonta. koska kalat ei pysty hengittää kuivalla maalla. se on semmosta haukkomista. että haukkoo henkee eikä tunnu kivalta. tai oletan ettei tunnu kivalta, en oo kala en voi tietää. sellasta että elää hetken kerralla ja seuraavan hetken sitte jos jaksaa vielä sinnitellä. ja elämäähän voi usein verrata sinnittelyyn enemmän tai vähemmän. jos ei lasketa niitä köyhiä ja kurjissa oloissa eläviä ihmisiä jotka sinnittelee ruoan saannin kanssa ja sellasta ja ajatellaan tämmöstä keskiluokkasta elämää esim suomessa. sinnitellään kun tulee pettymyksiä. isoja pieniä sinnitellään niistä yli. ihan selvä juttu. sinnitellään sitte kanssa ku vituttaa; kun joku kohtelee huonosti ja sellasta. no ihan perussettiä tietäähän kaikki.
pahin sinnittely paikka on ehkä kuitenki kateus. siihen kuuluu samaan sarjaan kaikki mustis jutut ja tämmöset. on vaan niin sietämätöntä olla kateellinen toiselle ihmiselle! oon aiemminki kirjottanu ku mulla on paha tapa olla vähän kaikille muille tytöille kateellinen. esim meiän ranskanryhmässä oli semmonen tyttö jolla oli ihana tukka ja se oli muutenki sikke nätti. lisäks sillä oli aina ihania vaatteita ja sellasta. ja sitte eilen kuulin että ahhah, jogu rändöm abi oli pyytäny sitä treffeille.
ei sillä, mä henk koht musta seurustelu ja semmoset on turhaa ja tunteet on vaan perseestä ku sit vituttaa vaan aina. kuitenki se että ku joku ihan tuntematon (ne siis ei iKINÄ ollu ees jutellu sattumalta tms vaan ihan vaan oli kattonu käytävältä, kuullemma pitempäänki keränny rohkeutta) tulee kysymään tollasta. se on niinku kohteliaisuus! sama ku joku sanois oikeen vilpittömästi että ootpas sää nätti tänään. ja oikeestaan aina. vai pyytäisitkö itte jotain ei kivan näköstä deiteille? huom siis jotain jota et ees tunne!?
ku nyt päästää näihi kohteliaisuuksii, nii mitä sitte pitää sanoa jos joku sanoo että oot nätti tai kiva tukka tai hieno hame? jos sanoo että kiitos, kuullostaa itseriittoselta. ei pahalla enkä silllee mitää tarkota mutta musta se vaan kuullostaa siltä. että ois tyytyväinen itteensä ja sehän ei käy päinsä. mut mitä siihen vois muuta sanoa? heittää että oot säki ihan söpö tai hienot korvakorut tai kivat boxerit?
loppuu kone aika
haudi,
sofia
20100217
kirjasto
ooottelen tässä että kaveri pääsis koulusta että mentäs pizzalle!!
joo läskeilykerho kokoontuu taas tnä koko pvän, meinaa just kävin mäkissä. omg meni kaikki kolme ee lompakosta sinne ja kaverin synttärilahjaan (joulupukki tikkari) (sillä on tnä shynttärit!!)
tnä oli äikän koe ja meni ihan myttyyn:( siinnä oli kolme tehtävää; ykkönen että piti vertailla kahta semmosta höpöhöpö tekstiä jotka kerto isoisistä, kakkonen että piti arvioida sitä ykköseen kirjottamaa tekstiä (kaikkia semmosia äidinkielellisiä juttuja tyylii alotusta lopetusta sidoskeinoja (???!) jne) ja kolmonen, että piti kirjottaa kuva-analyysi semmosesta taulusta, jonka oli tehny muute mun äitin entisen pomon isoisä! tai isä en muista kumpi. lähin kokeesta taas vaihteeks siinnä kymmenen jälkee ja sit idlailin koululla ku en keksiny mitä teen ku meille tuli siivooja 12 eikä siellä ois ollu kiva olla sen tiellä sillo enkä sit jaksanu laukkailla ees taas! eli menin lopulta keskustaan.
siellä ehin vasta hennesille mennä ku törmäsin yhteen kivaan tyttöön joka on oikeestaan ihan mun kaveri ja sitte sen kanssa jäätiin sinne heilumaan! käytiin jossain kaupoissa kierreltiin siellä kehää ja sellasta, joku kolmisen tuntia. mentiin mäkkiin mä söin juustohampurilaisen ja sit istuttii ja käytii ostaa molemmat sundaet. nom nom d;
oli kivaa sillee ku en yleensä hirveesti ainakaa kahestaa oo ikinä enne hengannu sen kanssa se on niin valtavan mukava tyttö!!!
ihan gg, pitää mennä koneelta ku täällä saa olla vaan 15min:O alkaa se meiän kotona oleva 2h ja kymmeneltä kii raja kuullostaa ihan kivalta!
haudi,
sofia
joo läskeilykerho kokoontuu taas tnä koko pvän, meinaa just kävin mäkissä. omg meni kaikki kolme ee lompakosta sinne ja kaverin synttärilahjaan (joulupukki tikkari) (sillä on tnä shynttärit!!)
tnä oli äikän koe ja meni ihan myttyyn:( siinnä oli kolme tehtävää; ykkönen että piti vertailla kahta semmosta höpöhöpö tekstiä jotka kerto isoisistä, kakkonen että piti arvioida sitä ykköseen kirjottamaa tekstiä (kaikkia semmosia äidinkielellisiä juttuja tyylii alotusta lopetusta sidoskeinoja (???!) jne) ja kolmonen, että piti kirjottaa kuva-analyysi semmosesta taulusta, jonka oli tehny muute mun äitin entisen pomon isoisä! tai isä en muista kumpi. lähin kokeesta taas vaihteeks siinnä kymmenen jälkee ja sit idlailin koululla ku en keksiny mitä teen ku meille tuli siivooja 12 eikä siellä ois ollu kiva olla sen tiellä sillo enkä sit jaksanu laukkailla ees taas! eli menin lopulta keskustaan.
siellä ehin vasta hennesille mennä ku törmäsin yhteen kivaan tyttöön joka on oikeestaan ihan mun kaveri ja sitte sen kanssa jäätiin sinne heilumaan! käytiin jossain kaupoissa kierreltiin siellä kehää ja sellasta, joku kolmisen tuntia. mentiin mäkkiin mä söin juustohampurilaisen ja sit istuttii ja käytii ostaa molemmat sundaet. nom nom d;
oli kivaa sillee ku en yleensä hirveesti ainakaa kahestaa oo ikinä enne hengannu sen kanssa se on niin valtavan mukava tyttö!!!
ihan gg, pitää mennä koneelta ku täällä saa olla vaan 15min:O alkaa se meiän kotona oleva 2h ja kymmeneltä kii raja kuullostaa ihan kivalta!
haudi,
sofia
20100216
c´mon we can make it to the top
eipä se enkun koe oikeen menny nappiin:( yläaste tiedoilla mentiin, koska en jaksanu kauheesti lukee ees. toivottavasti tnä ranska vähä paremmi! oon taas ottanu rennosti aamun ja loikoillu ja ah ihanaa! vois vielä ennen ku lähen koululle syömään laskiaispullaa (ehdoton) kattella sitä ranskan kirjaa ja syyä jtn ja vaikka pukee päällekki. on vaa mieletön vaatekriisi mulla joka aamu! tuntuu etten omista yhtäkään sopivaa yhdistelmää! niinku et on mulla musta ihan hienoja muutama vaate mutta ku niitä ei pysty yhistämään mihinkään mikä näyttäis musta kivalta!:O omg.
eilen tosiaan sen enkun kokeen jälkeen piipahdin keskustassa kaverin kanssa, latasin bussikortin ja sellasta jännää. söin mäkissä juustohampurilaisen. sitte ku sen piti mennä laittamaan ruokaa nii meinasin jo lähtee kotia mut olin norssin kohalla polkemassa, kun toinen kaveri soitti jtn. se kysy missä oon ja sanoin että kohta norssilla ja se ei tienny missä on norssi nii jäin siihe ettimään tiennimikylttejä (että se vois kattoo google street viewistä) keskelle tietä siihen kätevästi kaikkien tielle. lopulta sitte päädyin tolle kaverille käymään ja mitä, olin siellä sit illan. jossai vaiheessa se ruokki mua banaanilla ja keksittii sitte tehhä niistä banaaneista pirtelöö. pyöräiltii siwaa (ostamaan jäätelöö) ja takas. siinnä vaiheessa tuli sitte eka että millä sekotetaan se? kaveril ei ollu nimittäi mittää sekotinta tms. se sitte kävi lainaamas vierestä joltain semmosen perunamuussi soseuttajan. sitte tuli seuraava ongelma, missä sekotetaan se??
kaveri keksi aika Dudemeisteri ratkasun; tehään se paistinpannulla! (sulaa siinnä ja samalla paistinpannu toimii astiana!) otin jopa kuvia siitä mun upeella puhelimella!;D
tuli semmone fiilis että on taas älyttömintä mitä on vähän aikaan tullu tehtyä!
tää on nyt vähän tyhmää mutta lueskelin tossa vähän harry potteria. kaikki vissii tietää se on semmone kirja joka kertoo harry potterista joka on velho ja sellasta. siinnä sitte mietiskelin että miten ihmeessä niitten joululahjat aina päätyy sinne missä ne on??? koska ne vaan aina on jossain vaikka ois joltain kaukaiseltaki nii samas paikas! toisaalta nehän voi taikoo ne jotenki sillee.. teorias, mutta vaikka sille harrylle tuli lahja sellasiltaki jotka ei ossaa taikoo nii seki oli samas paikas! tosi masentavia tollaset ratkaisemattomat arvotukset kirjoissa.
toivottakaa mulle onnee ranskan kokeeseen.. ! feilaan sen:(
haudi,
sofia
eilen tosiaan sen enkun kokeen jälkeen piipahdin keskustassa kaverin kanssa, latasin bussikortin ja sellasta jännää. söin mäkissä juustohampurilaisen. sitte ku sen piti mennä laittamaan ruokaa nii meinasin jo lähtee kotia mut olin norssin kohalla polkemassa, kun toinen kaveri soitti jtn. se kysy missä oon ja sanoin että kohta norssilla ja se ei tienny missä on norssi nii jäin siihe ettimään tiennimikylttejä (että se vois kattoo google street viewistä) keskelle tietä siihen kätevästi kaikkien tielle. lopulta sitte päädyin tolle kaverille käymään ja mitä, olin siellä sit illan. jossai vaiheessa se ruokki mua banaanilla ja keksittii sitte tehhä niistä banaaneista pirtelöö. pyöräiltii siwaa (ostamaan jäätelöö) ja takas. siinnä vaiheessa tuli sitte eka että millä sekotetaan se? kaveril ei ollu nimittäi mittää sekotinta tms. se sitte kävi lainaamas vierestä joltain semmosen perunamuussi soseuttajan. sitte tuli seuraava ongelma, missä sekotetaan se??
kaveri keksi aika Dudemeisteri ratkasun; tehään se paistinpannulla! (sulaa siinnä ja samalla paistinpannu toimii astiana!) otin jopa kuvia siitä mun upeella puhelimella!;D
tuli semmone fiilis että on taas älyttömintä mitä on vähän aikaan tullu tehtyä!
tää on nyt vähän tyhmää mutta lueskelin tossa vähän harry potteria. kaikki vissii tietää se on semmone kirja joka kertoo harry potterista joka on velho ja sellasta. siinnä sitte mietiskelin että miten ihmeessä niitten joululahjat aina päätyy sinne missä ne on??? koska ne vaan aina on jossain vaikka ois joltain kaukaiseltaki nii samas paikas! toisaalta nehän voi taikoo ne jotenki sillee.. teorias, mutta vaikka sille harrylle tuli lahja sellasiltaki jotka ei ossaa taikoo nii seki oli samas paikas! tosi masentavia tollaset ratkaisemattomat arvotukset kirjoissa.
toivottakaa mulle onnee ranskan kokeeseen.. ! feilaan sen:(
haudi,
sofia
20100215
maanantai, eikä väsytä!
maistuuuu koe alkaa kaheltatoista, oon viettäny kivan rennon aamun!=) ja siis ei oo ees vielä loppunu kivan rento aamu! jippijaijei! diggaan koeviikoista tässä suhteessa. sen sijaan en syty niille enää siinnä vaiheessa ku pitäs kokeita tehhä; nyttekki taas tuntuu jakson jälkee etten ois oppinu yhtään mitään!:( not nice!nononono!
eilinen oli hieno päivä siinnä suhteessa, et sain semmosen himo vaikeen matikan laskun laskettua (öö moi), se oli oikeesti ihan sikke vaikee meinaa alotin laskeen sitä, äitin miehen avustuksella, PERJANTAINA. huomatkaa vielä että tää mun äitin mies on fyysikko, että tällasta tänään. tai eilen. tai millon vaan. eilen oli muuten tosi hieno sää! ainaki jkl. en muualla maailmassa seikkaillu. ellei lasketa palokkaa, sehän on vissiin jkl maalaiskuntaa? eli ei kuulu jkl? vai kuuluuko emt?
whaaaateva, olin siellä siis, kaverilla. katottiin atlantis plus jäätäviä videoita youtubesta; semmosia hirveitä pätkiä jossa oli ihmisiä joilla oli kamala nauru (ihan oikeesti, en ymmärrä miten ihmisestä voi päästä semmonen ääni ja vielä niinqu luonnollisesti ettei mitää yrittämällä!!!!), sit semmosen wowi addiktin raivokohtaus kun sen veli poisti sen tunnukset sieltä (wowista) - se oli ihan kamala kanssa koska se oli vähä pöpi se jätkä oikeesti ja ku otti sitte ihan hitonmoiset aaageet:O! sitttte kateltii vähäc huonoja laulajia ja naurettiin niille=D (okei, suht moraalitonta mutta nojoo emt)
siitä atlantiksesta, mulle tuli siitä heti melkeen alussa kun ne lähti sinne atlantista ettimään, niin mieleen avatar. jotenki paitsi siitä ideasta (et lähetään tutkimaan muualla olevaa asutusta) nii myös jotenki siitä sen koko leffan visuaalisesta muodosta. lisäks ne jotkut hahmot oli samantyyppisiä, esim atlantiksessa sen retken se johtaja, semmone joku armyhemmo jolla on vahvaleuka ja on muutenki vahva (ei se lääkäri) ja avatarin se niitten sotilasjoukkojen johtaja (se semmonen joka ei ees meinaa kuolla siinnä lopussa ku heiluu loppuu asti sen robotinki kanssa), nii ne oli etenki jotenki samanoloset hahmot! lisäks ku atlantiksessa oli tää kida johon se päähenkilö siinnä tykästy ja vastaavasti avatarissa se neytiri (oli pakko luntata wikipediasta sen nimi) johon se jakesully ihastu. ja ne molemmat miehet jäi myös asumaan sinne löydettyyn maailmaan.
monethan on sanonu että avatar on kopio pocahontaksesta. mun mielestä siinnä ja atlantiksessa oli hirveesti yhteistä. ei sillä, en oo nähny pocahontasta (muistaakseni ?) joten en ossaa sanoa sitte siinnä mielessä kumpi vaikka on enemmän avatarin pohjaks otettu (vahingossa tai tahalteen). pittääki nytte pitää mielessä että katon pocahontaksen heti ku chääänssi tulee..!
jepjep. tnä ois tiedossa sitte enkun koe. jänskättää miten mahtaa mennä, en oo oikeen jaksanu panostaa siihe nytte. tyyliin läksyjä tehny tai ees lukenu toho kokeesee. ehkä voisin vaa skillillä heittää..
pitäkäähän hauska maanantai,
haudi,
sofia
eilinen oli hieno päivä siinnä suhteessa, et sain semmosen himo vaikeen matikan laskun laskettua (öö moi), se oli oikeesti ihan sikke vaikee meinaa alotin laskeen sitä, äitin miehen avustuksella, PERJANTAINA. huomatkaa vielä että tää mun äitin mies on fyysikko, että tällasta tänään. tai eilen. tai millon vaan. eilen oli muuten tosi hieno sää! ainaki jkl. en muualla maailmassa seikkaillu. ellei lasketa palokkaa, sehän on vissiin jkl maalaiskuntaa? eli ei kuulu jkl? vai kuuluuko emt?
whaaaateva, olin siellä siis, kaverilla. katottiin atlantis plus jäätäviä videoita youtubesta; semmosia hirveitä pätkiä jossa oli ihmisiä joilla oli kamala nauru (ihan oikeesti, en ymmärrä miten ihmisestä voi päästä semmonen ääni ja vielä niinqu luonnollisesti ettei mitää yrittämällä!!!!), sit semmosen wowi addiktin raivokohtaus kun sen veli poisti sen tunnukset sieltä (wowista) - se oli ihan kamala kanssa koska se oli vähä pöpi se jätkä oikeesti ja ku otti sitte ihan hitonmoiset aaageet:O! sitttte kateltii vähäc huonoja laulajia ja naurettiin niille=D (okei, suht moraalitonta mutta nojoo emt)
siitä atlantiksesta, mulle tuli siitä heti melkeen alussa kun ne lähti sinne atlantista ettimään, niin mieleen avatar. jotenki paitsi siitä ideasta (et lähetään tutkimaan muualla olevaa asutusta) nii myös jotenki siitä sen koko leffan visuaalisesta muodosta. lisäks ne jotkut hahmot oli samantyyppisiä, esim atlantiksessa sen retken se johtaja, semmone joku armyhemmo jolla on vahvaleuka ja on muutenki vahva (ei se lääkäri) ja avatarin se niitten sotilasjoukkojen johtaja (se semmonen joka ei ees meinaa kuolla siinnä lopussa ku heiluu loppuu asti sen robotinki kanssa), nii ne oli etenki jotenki samanoloset hahmot! lisäks ku atlantiksessa oli tää kida johon se päähenkilö siinnä tykästy ja vastaavasti avatarissa se neytiri (oli pakko luntata wikipediasta sen nimi) johon se jakesully ihastu. ja ne molemmat miehet jäi myös asumaan sinne löydettyyn maailmaan.
monethan on sanonu että avatar on kopio pocahontaksesta. mun mielestä siinnä ja atlantiksessa oli hirveesti yhteistä. ei sillä, en oo nähny pocahontasta (muistaakseni ?) joten en ossaa sanoa sitte siinnä mielessä kumpi vaikka on enemmän avatarin pohjaks otettu (vahingossa tai tahalteen). pittääki nytte pitää mielessä että katon pocahontaksen heti ku chääänssi tulee..!
jepjep. tnä ois tiedossa sitte enkun koe. jänskättää miten mahtaa mennä, en oo oikeen jaksanu panostaa siihe nytte. tyyliin läksyjä tehny tai ees lukenu toho kokeesee. ehkä voisin vaa skillillä heittää..
pitäkäähän hauska maanantai,
haudi,
sofia
20100213
aurinko paistaa aina
aurinko paistaa kivasti mut ei lämmitä, ulkona vieläki joku -14 astetta, hrrrrrr vaikka se välissä laskiki jo -3!! :s ois pysyny siellä..
nono mitäs. tuli mieleen sellanen juttu kun meillä on yks semmonen kirja. se kirja on niinqu oma elämänkerta, sen on kirjottanu semmone brittiläinen nainen (siis omasta elämästään) jolla oli jo syntyessään tosi huono näkö, silleen ettei se koskaan ollu nähny mitään kunnolla. ja siinä kirjassa se kertoo ihan sen ala-aste ajoista mimmosta se oli ku ei nähny ku jottai hämysiä hahmoja, esim koulun pihalla kun kuuli sitte vaan ihan hirveetä hälinää. se sitte tavallaa lähtee käyntii se kirja ku tää nainen hakee opaskoiraa siinnä joskus parinkymmenen ikäsenä, ja saa semmosen. ja sitte se kertoo lisää sen elämästä kun se koira tuli ja miten se muutti sen elämän. ja sitten, loppukirjasta, se kirjottaja päätti mennä silmäleikkaukseen koska sillähän ei ollu mitään hävittävää kun se ei oikeen nähny muutenkaan mittään (siis jos näkee huonosti ja leikkaus menee pielee voi käyä ettei nääkkään enää yhtään mitään). ja se leikkaus onnistuu. ja ekaa kertaa koko elämässään se näkee. ja tää kirja ja tarina on siis oikeesti totta.
sitä vaan kun se sitten pääsee sieltä leikkauksesta, ja kun ei oo ikinä nähny mittää ja sitte yhtäkkiä näkee niin totta kai kaikki on hirveen hienoo. ja ssse miten tää nainen siinnä osaa ihailla kaikkea ihan arkipäivästä, se on musta kadehdittavaa. kun se kertoo kun se esim syö. nii sen lisäks että ruoka maistuu hyvältä, se myös puhuu siitä miten ihana oli syyä kun näki sen ruuan miten hienon väristä se oli (tomaateista tais puhua tässä kohtaa)! ja se on mun mielestä upee taito; olla onnellinen ja iloita pienistä asioista. ja tällasille länsimaissa eläville hyvätulosille mun mielestä ruoan värin ihaileminen on sinänsä just semmonen pieni kiva asia.
aloin sitten miettiä mistä asioista itte ilahtuu. sellasista pienistä. keksein vaikka kuinka monta, mitä enemmän rupesin ajattelemaan. tuun aina ihan mielettömän onnelliseks kun nään että isä ajaa autoa (koska se tarkottaa et ei voi olla ottanu mittää!) musta on ihana kun kävelen kadulla ja hymyilen, niin se kun ihmiset tulee vastaan ja hymyilee takasin. ja ylipäänsä jos kuka tahansa hymyilee ittellee. ja pikkulapset! kun näkee ku ne leikkii tai hyppii tai jtn, siitä tulee hirveen iloseks, kun ne on niin viattomia. tai kun joku pyytää vilpittömästi anteeks. joku kysyy ja tahtoo oikeesti tietää mitä kuuluu tai miten menee. ehkä kaikkein parasta on kuitenki se, kun joku rupee puhumaan mulle, kysyy tai sanoo muuten vaan jtn, ja sanoo siinnä samalla mun nimen. kuullostaa ehkä höpöltä, mut muistan esim yhenki joka kerran kysy yläasteella millon pääsen koulusta, ja kun se kysy; "sofia, moneltako sä pääset tänää?"
mua hymyilyttää vieläki kun aattelen sitä vaik ei oo ees mtn henk koht enää sen ihmisen kanssa=)
mä en tiiä mikä on elämän tarkotus ja silleen, mut tiiän, et kaikesta pystyy selviämään kun oppii näkemään hyvää.
haudi,
sofia
nono mitäs. tuli mieleen sellanen juttu kun meillä on yks semmonen kirja. se kirja on niinqu oma elämänkerta, sen on kirjottanu semmone brittiläinen nainen (siis omasta elämästään) jolla oli jo syntyessään tosi huono näkö, silleen ettei se koskaan ollu nähny mitään kunnolla. ja siinä kirjassa se kertoo ihan sen ala-aste ajoista mimmosta se oli ku ei nähny ku jottai hämysiä hahmoja, esim koulun pihalla kun kuuli sitte vaan ihan hirveetä hälinää. se sitte tavallaa lähtee käyntii se kirja ku tää nainen hakee opaskoiraa siinnä joskus parinkymmenen ikäsenä, ja saa semmosen. ja sitte se kertoo lisää sen elämästä kun se koira tuli ja miten se muutti sen elämän. ja sitten, loppukirjasta, se kirjottaja päätti mennä silmäleikkaukseen koska sillähän ei ollu mitään hävittävää kun se ei oikeen nähny muutenkaan mittään (siis jos näkee huonosti ja leikkaus menee pielee voi käyä ettei nääkkään enää yhtään mitään). ja se leikkaus onnistuu. ja ekaa kertaa koko elämässään se näkee. ja tää kirja ja tarina on siis oikeesti totta.
sitä vaan kun se sitten pääsee sieltä leikkauksesta, ja kun ei oo ikinä nähny mittää ja sitte yhtäkkiä näkee niin totta kai kaikki on hirveen hienoo. ja ssse miten tää nainen siinnä osaa ihailla kaikkea ihan arkipäivästä, se on musta kadehdittavaa. kun se kertoo kun se esim syö. nii sen lisäks että ruoka maistuu hyvältä, se myös puhuu siitä miten ihana oli syyä kun näki sen ruuan miten hienon väristä se oli (tomaateista tais puhua tässä kohtaa)! ja se on mun mielestä upee taito; olla onnellinen ja iloita pienistä asioista. ja tällasille länsimaissa eläville hyvätulosille mun mielestä ruoan värin ihaileminen on sinänsä just semmonen pieni kiva asia.
aloin sitten miettiä mistä asioista itte ilahtuu. sellasista pienistä. keksein vaikka kuinka monta, mitä enemmän rupesin ajattelemaan. tuun aina ihan mielettömän onnelliseks kun nään että isä ajaa autoa (koska se tarkottaa et ei voi olla ottanu mittää!) musta on ihana kun kävelen kadulla ja hymyilen, niin se kun ihmiset tulee vastaan ja hymyilee takasin. ja ylipäänsä jos kuka tahansa hymyilee ittellee. ja pikkulapset! kun näkee ku ne leikkii tai hyppii tai jtn, siitä tulee hirveen iloseks, kun ne on niin viattomia. tai kun joku pyytää vilpittömästi anteeks. joku kysyy ja tahtoo oikeesti tietää mitä kuuluu tai miten menee. ehkä kaikkein parasta on kuitenki se, kun joku rupee puhumaan mulle, kysyy tai sanoo muuten vaan jtn, ja sanoo siinnä samalla mun nimen. kuullostaa ehkä höpöltä, mut muistan esim yhenki joka kerran kysy yläasteella millon pääsen koulusta, ja kun se kysy; "sofia, moneltako sä pääset tänää?"
mua hymyilyttää vieläki kun aattelen sitä vaik ei oo ees mtn henk koht enää sen ihmisen kanssa=)
mä en tiiä mikä on elämän tarkotus ja silleen, mut tiiän, et kaikesta pystyy selviämään kun oppii näkemään hyvää.
haudi,
sofia
20100212
jos rakastat, kun et rakasta
olipas se leffa. en silleen oikeen tiiä oliko se hyvä vai ei. se oli toisaalta, jotenki erillainen mitä yleensä näkee ja sen takia kiva. no, toisaalta, suomalainen ja musikaali yhtä aikaa? ei ihan perussettiä silleen. diggggasin tosii paljon muutamista niistä laulukohista, niistä joissa ekasta jossa oli eppu normaalin joka pvä ja joka ikinen yö, siinnä sitä laulo semmonen tyttö ja se laulo musta sen tosi kivasti!=) ja toine oli tik takin heilutaan kun siinnä oli vissii ne oli kansanedustajia jokka tanssi edaritalon eessä!
ei mikään maailman paras minkä oon nähny, mut kuitenki ois voinu olla paskempiki. meinaa ne on ihan mahottomia ne sellaset ihan täysin höpöhöpö rakkaus leffat. semmosille en syty lainkaan. paitti ehkä joskus sekavasssa mielentilassa. njoo.. ihan kiva leffa oli=)
olin kattomassa sitä yhen mun kaverin kanssa. siinnä sitten kun venailtiin että alkais nii kysäsin ihan täysin btw siltä että tahtoisko se tyttöystävää. siis ei mitenkään että itte tahtosin sen tyttöystäväks mutta btw! kun silleen tuli mieleen siitä meiän juttelusta. se vaan sano niin osuvasti että pakko kertoo!! heitti nimittäin; "Ei en tahtois. menee liikaa rahaa ja liikaa aikaa. ei ehi olla koneella niin paljon. se ois niinku joku harrastus." mua rupes sitte naurattamaan mut ku jälkikäteen nyttekki ajattelen nii oli ihan nappiin sanottu. onhan seurustelu oikeestaan niinku harrastus (huom huom en oo itte oikeestaa _vakavasti_ koskaan seurustellu, puhun siltä pohjalta mitä oon kuullu tai mitä aattelen ja onhan mullaki jtn Juttuja ollu)
seurusteluhan yleensä (yleistäen, aamen) perustuu siihen että nähhään toista ja tunnetaan toinen ja sellasta. siihen menee aikaa. harrastat vaikka futista käyt neljä kertaa vkossa harkoissa. seurustelet jonkun kanssa joka asuu tollee sanotaan että samassa kaupungissa, näät sitä (jos ei koulua ja sellasta lasketa; vapaa-ajalla ja vapaaehtosesti) ehkä neljä kertaa vkossa. futiksessa sun pittää ostaa välillä uuet nappikset kun vanhat napit kuluu liikaa; pittää olla oikeen kokoset säärisuojat; hyvä pallo. seurustelet, käytte välillä kahestaan tai miksei kavereittenki kaa syömäs, leffas.. ostat sille synttärilahjan ja ystävänpvä lahjan totta kai. joulunaki ehkä. plus että ei susta tuu mitään pr0 futiksenpelaajaa jos käyt vaan reeneis etkä omal ajal tee mtn. sun pittää välil käyä lenkil ja potkia ittekses jne. samalla lailla sillon ku et fyysisesti oo sen sun tyttö/ poikaystäväs kaa sä seurustelet silti sen kanssa; et voi tehhä kenenkään muun kanssa sellasta mistä se vois suuttua, et ehkä ees flirttailla tms ettei tuu väärii mielikuvia sitte ulkopuolisille.
helvetin hankalaa siis; aikaa menee ja rahhaa. sanotte mitä sanotte. riippuuhan se suhteesta vähän mut teoriassa silti.
tältä pohjalta (ja oikeestaan sitä ennenkin) päätin pyhästi etten ikinä (enää) rakastu tai varsinkaan rupee seurustelemaan kenenkään kanssa aamen. diggaan kuitenki enemmän futiksesta tosin en sitäkään enää kehtaa rupee harrastaa ku sit oisin vaan kaikkein paskin:( ei ois ikinä pitäny lopettaa !
ei mikään maailman paras minkä oon nähny, mut kuitenki ois voinu olla paskempiki. meinaa ne on ihan mahottomia ne sellaset ihan täysin höpöhöpö rakkaus leffat. semmosille en syty lainkaan. paitti ehkä joskus sekavasssa mielentilassa. njoo.. ihan kiva leffa oli=)
olin kattomassa sitä yhen mun kaverin kanssa. siinnä sitten kun venailtiin että alkais nii kysäsin ihan täysin btw siltä että tahtoisko se tyttöystävää. siis ei mitenkään että itte tahtosin sen tyttöystäväks mutta btw! kun silleen tuli mieleen siitä meiän juttelusta. se vaan sano niin osuvasti että pakko kertoo!! heitti nimittäin; "Ei en tahtois. menee liikaa rahaa ja liikaa aikaa. ei ehi olla koneella niin paljon. se ois niinku joku harrastus." mua rupes sitte naurattamaan mut ku jälkikäteen nyttekki ajattelen nii oli ihan nappiin sanottu. onhan seurustelu oikeestaan niinku harrastus (huom huom en oo itte oikeestaa _vakavasti_ koskaan seurustellu, puhun siltä pohjalta mitä oon kuullu tai mitä aattelen ja onhan mullaki jtn Juttuja ollu)
seurusteluhan yleensä (yleistäen, aamen) perustuu siihen että nähhään toista ja tunnetaan toinen ja sellasta. siihen menee aikaa. harrastat vaikka futista käyt neljä kertaa vkossa harkoissa. seurustelet jonkun kanssa joka asuu tollee sanotaan että samassa kaupungissa, näät sitä (jos ei koulua ja sellasta lasketa; vapaa-ajalla ja vapaaehtosesti) ehkä neljä kertaa vkossa. futiksessa sun pittää ostaa välillä uuet nappikset kun vanhat napit kuluu liikaa; pittää olla oikeen kokoset säärisuojat; hyvä pallo. seurustelet, käytte välillä kahestaan tai miksei kavereittenki kaa syömäs, leffas.. ostat sille synttärilahjan ja ystävänpvä lahjan totta kai. joulunaki ehkä. plus että ei susta tuu mitään pr0 futiksenpelaajaa jos käyt vaan reeneis etkä omal ajal tee mtn. sun pittää välil käyä lenkil ja potkia ittekses jne. samalla lailla sillon ku et fyysisesti oo sen sun tyttö/ poikaystäväs kaa sä seurustelet silti sen kanssa; et voi tehhä kenenkään muun kanssa sellasta mistä se vois suuttua, et ehkä ees flirttailla tms ettei tuu väärii mielikuvia sitte ulkopuolisille.
helvetin hankalaa siis; aikaa menee ja rahhaa. sanotte mitä sanotte. riippuuhan se suhteesta vähän mut teoriassa silti.
tältä pohjalta (ja oikeestaan sitä ennenkin) päätin pyhästi etten ikinä (enää) rakastu tai varsinkaan rupee seurustelemaan kenenkään kanssa aamen. diggaan kuitenki enemmän futiksesta tosin en sitäkään enää kehtaa rupee harrastaa ku sit oisin vaan kaikkein paskin:( ei ois ikinä pitäny lopettaa !
rakkaudella,
haudi,
sofia
ps. kiva kun sitten pyöräilin leffasta kotia, oli ruvennu tulemaan lunta ku saavista taivaalta. sitä vaan tuli. olin semmone valkone lumiukko ku lopulta kotiuduin! tugga märkänä lumesta ja sellasta sitä oikeen valu!
20100211
quick!
! illallaaaa meen leffaa kattoo jos rakastat! se onn suomalaine musikaali, paggo nähhä mimmosia ne tekee! jesjes jes=)))
(;
haudi,
sofia
(;
haudi,
sofia
kerro se numeroin
huhhhuuiii dataaan cynkkarilla kun en jaksa lähtee pyöräilee ku on kylmä?:o ku oon pyörällä ja lapaset mukana ja ku niistä menee viima läpi!
tiiistaina! mulla oli silleen koulun kannalta huono pvä. en jaksanu mennä aamulla kouluun, menin suoraan cynkkarille ranskantunneille mut sitten en jaksanu enää sieltä iltapvän äikän tunnille. sitte kävin kotona ja lähin keskustaan. siellä kävin eka ostamas puoliserkulle hupparin. se oli aika hankalaa ku kiva ostaa semmone josta se diggaa sitte! ostin semmosen vihreen huputtoman hupparin top sportin alessa. törmäsin siel keskustas mun veljeenki ja mentii sinne top sporttiin, sitten se lähti ja mä liityin mun kaverin seuraan. se oli siellä ranskalaisten vaihtareitten ja suomalaisten majottajien kanssa. oli vähä outsider olo mut sillee. ne kyl lähti aika noppee se mun kaveri ja sen ranskalaiset ja sitte mäki menin kaverille ja sieltä kuvikseen. jaksoin jopa repiä teipit irti mun työstä=)
eilen sitte menin koulun jälkee tsekkailee yksien bänditreenejä (siellä oli höpö meininki!=D) plus sen jälkee lopulta kaverille. ja illalla kotia. me tehtiin köyhiä ritareita! tai no, en tiiä voiko niitä sanoo sillä nimellä. heitettii ranskanleipää maito-sokeri- sekotteeseen ja siitä paistinpannulle. niistä tuli mustia mut kermavaahon ja vattuhillon kanssa oli ihan syötävää d; nom nom nom.
hoho tnä oli merkittävä pvä! kaverilla oli "kiltti sofialle"- pvä eli se kettuili mulle tavallista vähemmän=) diggasin (y) ostettiin kaupasta läpinäkyvää ediä (oli kai myös pimeessä loistavaa täh?:o) ja heitin sitä silmään vahingossa. ei tuntunu todellakaan kivalta, kirvels tosi pitkään! hyppytunti kulu kun katottiin kaverin puhelimesta simpsoneita!
ens vkolla alkaa koevko. en diggaaa lainkaan koska tuntuu etten oo oppinu mittään! etenkin matikka. eilen matikan tunnin jälkeen ope otti mut ja yhen meiän luokkalaisen tunnin jälkeen, että tulkaapas vähän tänne. ope sano että molemmat ollaan lähtötasosesti muita alempana (nelosia ja vitosia pohjalla) ja ettei sinne tunneille voi tulla vaan chillaillen ja hymyilemään (!) plus suositteli lämpimästi meille lyhyttä matikkaa. ei siinä voisin mennäkkin, jos en tahtois lääkikseen lukion jälkeen. koska sinne on vissiin pakko pitkä matikka. ja toisekseen en taho luovuttaa. ihan periaatteesta, vihaan luovuttamista! lisäks kun nytten oon ottanu ittee niskasta kiinni ja ruvennu esim tekemään läksyjä. ja luvannu erityisopelle, opolle, ryhmänohjaajalle ja äitille että mä pärjään siinnä matikassa. sitten se ope tulee sanomaan että ei. mua ärsyttää se kovasti!!
mut jos saan vielä nelosen matikasta tästä kurssista, se on alkaa olla aika pakko se lyhyt matikka.
se mun matikasta, kiinnosti ja näin(;;
voisin lähtee pyöräilemään kotia!
haudi,
sofia
tiiistaina! mulla oli silleen koulun kannalta huono pvä. en jaksanu mennä aamulla kouluun, menin suoraan cynkkarille ranskantunneille mut sitten en jaksanu enää sieltä iltapvän äikän tunnille. sitte kävin kotona ja lähin keskustaan. siellä kävin eka ostamas puoliserkulle hupparin. se oli aika hankalaa ku kiva ostaa semmone josta se diggaa sitte! ostin semmosen vihreen huputtoman hupparin top sportin alessa. törmäsin siel keskustas mun veljeenki ja mentii sinne top sporttiin, sitten se lähti ja mä liityin mun kaverin seuraan. se oli siellä ranskalaisten vaihtareitten ja suomalaisten majottajien kanssa. oli vähä outsider olo mut sillee. ne kyl lähti aika noppee se mun kaveri ja sen ranskalaiset ja sitte mäki menin kaverille ja sieltä kuvikseen. jaksoin jopa repiä teipit irti mun työstä=)
eilen sitte menin koulun jälkee tsekkailee yksien bänditreenejä (siellä oli höpö meininki!=D) plus sen jälkee lopulta kaverille. ja illalla kotia. me tehtiin köyhiä ritareita! tai no, en tiiä voiko niitä sanoo sillä nimellä. heitettii ranskanleipää maito-sokeri- sekotteeseen ja siitä paistinpannulle. niistä tuli mustia mut kermavaahon ja vattuhillon kanssa oli ihan syötävää d; nom nom nom.
hoho tnä oli merkittävä pvä! kaverilla oli "kiltti sofialle"- pvä eli se kettuili mulle tavallista vähemmän=) diggasin (y) ostettiin kaupasta läpinäkyvää ediä (oli kai myös pimeessä loistavaa täh?:o) ja heitin sitä silmään vahingossa. ei tuntunu todellakaan kivalta, kirvels tosi pitkään! hyppytunti kulu kun katottiin kaverin puhelimesta simpsoneita!
ens vkolla alkaa koevko. en diggaaa lainkaan koska tuntuu etten oo oppinu mittään! etenkin matikka. eilen matikan tunnin jälkeen ope otti mut ja yhen meiän luokkalaisen tunnin jälkeen, että tulkaapas vähän tänne. ope sano että molemmat ollaan lähtötasosesti muita alempana (nelosia ja vitosia pohjalla) ja ettei sinne tunneille voi tulla vaan chillaillen ja hymyilemään (!) plus suositteli lämpimästi meille lyhyttä matikkaa. ei siinä voisin mennäkkin, jos en tahtois lääkikseen lukion jälkeen. koska sinne on vissiin pakko pitkä matikka. ja toisekseen en taho luovuttaa. ihan periaatteesta, vihaan luovuttamista! lisäks kun nytten oon ottanu ittee niskasta kiinni ja ruvennu esim tekemään läksyjä. ja luvannu erityisopelle, opolle, ryhmänohjaajalle ja äitille että mä pärjään siinnä matikassa. sitten se ope tulee sanomaan että ei. mua ärsyttää se kovasti!!
mut jos saan vielä nelosen matikasta tästä kurssista, se on alkaa olla aika pakko se lyhyt matikka.
se mun matikasta, kiinnosti ja näin(;;
voisin lähtee pyöräilemään kotia!
haudi,
sofia
20100208
jos joskus toukokuussa
mulla on kylmä. tosi kylmä. ja salkkarit alkaa, omg hihi.
sellasta.
kävin tnä salilla vähän nostamassa rautaa. olin ihan täpinöissäni koska oli eka kerta ku ikinä meen vapaa ajalla vapaa ehtosesti salille ja teen siellä jotain älykästä! =) menin yhen kaverin kanssa joka käy suht useesti. se oli tietty kamala bodari, jätkä veti vaan jotain ihan hulluilla painoilla ihan hulluja sarjoja! mut oli kiva ku sit mua kannusti sillee tekemää että jaksaa vielä vielä yks jaksaa!!(; ja oli muutenki hirveen mukavaaa nähhä sitä piitkästä aikaa, ja kun se on aina niin kiva aina mulle! sitä kiinnostaa aina mun jutut ja kaikkee! saatiin myös vielä hyvät loppunaurut hyvälle päivälle ku ooteltiin sen bussssia=)
sinne bussipysäkille meni semmone polku lumihangessa joka oli tosi kapee. ku kävelin sitä pitkin takas monitoimitalolle ajatuksena mennä vessaan. oli miten oli menin sitä polkua ja se oli tosi ohut ja mua vastaan tuli sitten semmonen lenkkeilijä. nuori mies, ehkä parikymppinen sininen puku ja pipo, ja se hölkkäs siis mua päi ja mä hädissäni sitte eka yritin mennä tyylikkäästi sivuun väistämään mut sitte jotenki ihmeellisesti pomppauduin sinne ja se vähän virnahtikin mulle se mies. nii mulle tuli semmone juttu mieleen että jos jokainen joka siitä kävelis, ajattelis vähän tulevaisuutta ja astelis siitä polun ihan vähän vierestä lumipenkasta niin se tie levenis vaikka kuinka paljon jo jossain viikossa!! sit ei enää tartteis kenenkää hyppiä hankeen väistäessään sinipukusia nuoria miehiä(;
menin monnarille sitten ja kun löysin naisten vessan, mulle tietysti tuli heti puhelu kaverin kaverilta (tai kai se on jo munki kaveri? emt sanon nytte että kaveri) siis kaverilta joka ootti mua siellä monnarin toisessa päässä (oltiin siis sovittu että tulee hakee ja mennää meille tai jonnekki) joten juoksin sitten sinne. tosiaan, kulkuvälineenä oli mopo. pihalla -4 pakkasta (pahin liukkauskeli), vähäc lunta tien pinnassa ja sitä tuli tavaalta koko ajan lissää. mua vähän rupes hirvittämään se touhu ja kun lähettiin ajamaan (lopulta mentiin siis kaverin luo, ei meille), kiljuin alkumatkasta lähes koko ajan että hiljeempaaaaaaa ja loppumatkasta se oli muuttunu sellaseks että kirosin vaan hiljaa ittekseni että apua kuolen saaatana.... ei kuitenkaan käyny mittää vaikka vähän horjuki varsinki paluumatkal kun se (herrasmiehenä, aaw) heitti mut kotia.
toinen juttu mitä rupesin miettimään oli toi kaverin kaveri juttu. meinaan millon kaverin kaverista tulee kaveri? riippuuko se kuinka paljon soittelee/txt/juttelee msn tms? vai että kuinka paljon näkee toista tai kuinka monennen kerran jälkeen kun on nähny nii tulee kaveri? tääki on kyllä niin tulkinnanvaranen ja henk koht juttu ettei ehkä pitäis sanoo enää mittään aiheeseen liittyen.
haudi,
sofia
ps. vetäsin tnä tuolin yhen mun luokkalaisen just alta!!
sellasta.
kävin tnä salilla vähän nostamassa rautaa. olin ihan täpinöissäni koska oli eka kerta ku ikinä meen vapaa ajalla vapaa ehtosesti salille ja teen siellä jotain älykästä! =) menin yhen kaverin kanssa joka käy suht useesti. se oli tietty kamala bodari, jätkä veti vaan jotain ihan hulluilla painoilla ihan hulluja sarjoja! mut oli kiva ku sit mua kannusti sillee tekemää että jaksaa vielä vielä yks jaksaa!!(; ja oli muutenki hirveen mukavaaa nähhä sitä piitkästä aikaa, ja kun se on aina niin kiva aina mulle! sitä kiinnostaa aina mun jutut ja kaikkee! saatiin myös vielä hyvät loppunaurut hyvälle päivälle ku ooteltiin sen bussssia=)
sinne bussipysäkille meni semmone polku lumihangessa joka oli tosi kapee. ku kävelin sitä pitkin takas monitoimitalolle ajatuksena mennä vessaan. oli miten oli menin sitä polkua ja se oli tosi ohut ja mua vastaan tuli sitten semmonen lenkkeilijä. nuori mies, ehkä parikymppinen sininen puku ja pipo, ja se hölkkäs siis mua päi ja mä hädissäni sitte eka yritin mennä tyylikkäästi sivuun väistämään mut sitte jotenki ihmeellisesti pomppauduin sinne ja se vähän virnahtikin mulle se mies. nii mulle tuli semmone juttu mieleen että jos jokainen joka siitä kävelis, ajattelis vähän tulevaisuutta ja astelis siitä polun ihan vähän vierestä lumipenkasta niin se tie levenis vaikka kuinka paljon jo jossain viikossa!! sit ei enää tartteis kenenkää hyppiä hankeen väistäessään sinipukusia nuoria miehiä(;
menin monnarille sitten ja kun löysin naisten vessan, mulle tietysti tuli heti puhelu kaverin kaverilta (tai kai se on jo munki kaveri? emt sanon nytte että kaveri) siis kaverilta joka ootti mua siellä monnarin toisessa päässä (oltiin siis sovittu että tulee hakee ja mennää meille tai jonnekki) joten juoksin sitten sinne. tosiaan, kulkuvälineenä oli mopo. pihalla -4 pakkasta (pahin liukkauskeli), vähäc lunta tien pinnassa ja sitä tuli tavaalta koko ajan lissää. mua vähän rupes hirvittämään se touhu ja kun lähettiin ajamaan (lopulta mentiin siis kaverin luo, ei meille), kiljuin alkumatkasta lähes koko ajan että hiljeempaaaaaaa ja loppumatkasta se oli muuttunu sellaseks että kirosin vaan hiljaa ittekseni että apua kuolen saaatana.... ei kuitenkaan käyny mittää vaikka vähän horjuki varsinki paluumatkal kun se (herrasmiehenä, aaw) heitti mut kotia.
toinen juttu mitä rupesin miettimään oli toi kaverin kaveri juttu. meinaan millon kaverin kaverista tulee kaveri? riippuuko se kuinka paljon soittelee/txt/juttelee msn tms? vai että kuinka paljon näkee toista tai kuinka monennen kerran jälkeen kun on nähny nii tulee kaveri? tääki on kyllä niin tulkinnanvaranen ja henk koht juttu ettei ehkä pitäis sanoo enää mittään aiheeseen liittyen.
haudi,
sofia
ps. vetäsin tnä tuolin yhen mun luokkalaisen just alta!!
20100207
aurinko armas kuivas satehen
argah. tuun hulluks lukemisesta. tosin! sanoisinko että oon enemmän ku ylpee ittestäni nytte. luettu on 226 sivua 267:stä sivusta! ja kun ottaa huomioon että aikaa lukea on ollut YKSI päivä, mulla on keskivaikee lukihäiriö ja että toi kirja on ajoittain täysin turhan tuntusta ja pitkäveteistä tekstiä, niin tähän ylpeyteen on ihan oikeesti aihetta!
nyt on fiilis kyllä alakanttiin menossa. aamulla huomasin jälleen, niin kuin joka kuukausi, että en ole tullut raskaaksi (ikään kuin siihen olisi ollut mahdollisuuttakaan, huoh), mutta koska tuloksena on paitsi suttuset alkkarit myös helvetilliset selkäkivut, niin kuin joka kuukausi, lähinnä suoraan sanottuna vituttaa tämä. mua vähän pyydettiin tonne pelailemaan lätkää (oujea) ja tekis mieliki mennä mutta sehän riippuu täysin siitä suloisen valkeasta burana napista jonka juuustinsa nielin, siitä miten nopeesti se alkaa vaikuttaa. vvvihaan olla nainen! vihaaaaaaan ihan murmelia tää tämmönen touhu:(
angst.
haudi,
sofia!
nyt on fiilis kyllä alakanttiin menossa. aamulla huomasin jälleen, niin kuin joka kuukausi, että en ole tullut raskaaksi (ikään kuin siihen olisi ollut mahdollisuuttakaan, huoh), mutta koska tuloksena on paitsi suttuset alkkarit myös helvetilliset selkäkivut, niin kuin joka kuukausi, lähinnä suoraan sanottuna vituttaa tämä. mua vähän pyydettiin tonne pelailemaan lätkää (oujea) ja tekis mieliki mennä mutta sehän riippuu täysin siitä suloisen valkeasta burana napista jonka juuustinsa nielin, siitä miten nopeesti se alkaa vaikuttaa. vvvihaan olla nainen! vihaaaaaaan ihan murmelia tää tämmönen touhu:(
angst.
haudi,
sofia!
20100206
Populäärimusiikkia Vittulajänkältä
mukava lauantai. luen pakonomaisesti kirjaa. järki huutaa missä elämä !
sanotaan vaikka että se kirja pelasti mut suuuuuuurelta henkiseltä ahistukselta joka oli kasvamassa kovaa vauhtia ennen kun sain sen käsiini (kirjan)! meinaa että! maanantaina, koulussa äikän tunnilla meiän pitää tehhä parin kanssa kirjavertailu. sellasta et molemmat lukee eri kirjan samasta kategoriasta ja sit niitä vertaillaan juu nou. perjantaina eli eilen äigän ope täräytti kivan uutisen että maanantaina pittää olla kirja luettuna että päästää alottaa se höpö. mun pari tässä jutussa, neiti L joka myös istuu mun vieres sano silleen btw ettttttä
"mä oonki ooneks jo lukenu sen kirjan!"
mä olin hetken hiljaa.
"mä en oo ees alottanu sitä.."
neiti L ilahtu (öö ei ilahtunu) katto mua silleen terävästi -
"sun pitää lukee se kirja koska jos sä et lue sä saat nelosen mut sit myös mä saan nelosen!"
en diggaaa ku tuotan pettymyksiä ja huomasin et se katu että oli mun pari koska oon vähä saamaton ja sillee. yritin puollustaa; "kkku en uskalla mennä kirjastoon!"
neiti L kohotti sen kulmakarvaa.
"ku mun viime jakson kirjat on myöhässä en oo palauttanu niitä!"
täs vaihees siitä eestä herra v käänty ja virnuili mulle sitä sen virnettä mitä se virnuilee mulle aina ja puuttu meiän keskusteluun;
"tulee laskua öö joku viiskytsenttiä sofia.."
mä olin ihan huutomerkkinä!
neiti L jatko herra veen alottamaa juttua -
"nii, tätä jaksoo on menny vasta semmoset kolme vkoa ettei hirveen kauaa oo!"
mun puollustus mureni ja tarkistin mun puhelimesta päivämäärän; 05.02.10. tosiaan, tää jakso oli alkanu millon, 7. pvä? siis tammikuuta. 07.01.10 siis. eli..
"katos, eihän siitä ookkaan kun vajaa kuukaus!"
naureskelin mukamas ja irvistin herra veen virneelle.
ja päätin pyhästi mielessäni et lainaan sen kirjan.
vaan kuinkas kävi.
perjantaina ku lähin kotia bussilla keskustasta jossain vaiheessa, muistin siinnä ,just kun se bussi oli kurjannu kirjaston ohi liikennevaloihin, että ei heleeevetti se kirja. SE KIRJA! mua puudutti, en jaksanu enää jäädä seuraavalla pysäkillä ja kävellä kolmeasataa kilometriä (2) kirjastolle vaan menin kotia. mesessä mulle sano sitte yks herra j että kirjasto on auki lauantaisin! tuudittauduin siihen ja nukuin ihan hyvin ja hartaasti pois edelliseltä yöltä univelat.
aamulla paljastu karu totuus; eipä ole kirjastot auki lauantaisin. helvetti tais olla mun eka ajatus sen kuultuani. lähin syömään alas suruuni (no camoon aamupala on pvän tärkein asia) ja avauduin siinä veljelle mun kun ei oo sitä kirjaa ja että neiti L luultavasti hukuttaa mut kaivoon. tai kattoo pahasti tai jotain. veli kysäs sitte että mikä kirja ois pitäny ja kun vastasin se täräytti että sillä on se kirja!! äiti oli ostanu sen sille kun käytiin syyslomalla portugalissa (lomalla), niin lentokoneeseen matkalukemiseks!!!!!! hypin tyyliin kattoon. ja söin hyvin koska olin niin ilonen!
mut sitte kävi nii, ett veli ei löytäny sitä kirjaa! ei mistään! ei ees kirjahyllystä missä meillä on melkein kaikki kirjat! mua melkein itketti. se kirja oli niiIIIN lähellä mut sitte oli lipsahtanu mun käsistä!! veli kuitenki keksi vielä yhen paikan missä se vois olla; matkalaukku. että se ois jääny sinne ku tultiin pois portugalista. lähettiin sitä matkalaukkua metsästämään isovanhempien luo. kiitän jotain kohtaloa että ne asuu niin lähellä meitä! tosiaan, poljettiin sinne, mentiin sisään ja ilmotettiin meiän asia. tai mää ilmotin. ne hymyili anto avaimen että menkää vintiltä kattomaan. ja me mentiin. ja se laukku oli siellä. JA KIRJA OLI SIELLÄ LAUKUSSA!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! siinä vaiheessa mä ihan oikeesti hypin kattoon (okei, siellä ullakolla oli katto aika matalalla mut silti mun piti _hyppiä_ että ylsin siihen)
mentiin kotia ja luin kirjaa ja tein sitten pizzaa ja luin lisää ja söin. pizzassa oli haastetta (oma moka, mitäs oon tämmönen perfektionisti että pizzan on pakko olla täydellinen suorakulmio (valmiiksleikatun leivinpaperin mukanen) ennen kun se on tarpeeks hyvä) meinaa kaulitsin sen ja heitin kaikkee päälle nii sitten se kostu liikaa (siis leivinpaperi pizzan alla!) ja juuttu pöytään kiinni!! loppuen lopuks (huuusin äitin miehen hätiin) saatiin se ihan kunnialla pellille ja paistumaan, eikä tippunu ees paljoo täytteitä lattialle siinnä tuoksinassa.
jepjep, nyt jatkan kirjan lukemista! oon jo melkeen puolessa välissä! saatte joka iikka joka tän lukee olla musta ylpeitä kun näin taistelin ton kirjan puolesta että saan sen enkä petä neiti Lllää!(;
haudi,
sofia
sanotaan vaikka että se kirja pelasti mut suuuuuuurelta henkiseltä ahistukselta joka oli kasvamassa kovaa vauhtia ennen kun sain sen käsiini (kirjan)! meinaa että! maanantaina, koulussa äikän tunnilla meiän pitää tehhä parin kanssa kirjavertailu. sellasta et molemmat lukee eri kirjan samasta kategoriasta ja sit niitä vertaillaan juu nou. perjantaina eli eilen äigän ope täräytti kivan uutisen että maanantaina pittää olla kirja luettuna että päästää alottaa se höpö. mun pari tässä jutussa, neiti L joka myös istuu mun vieres sano silleen btw ettttttä
"mä oonki ooneks jo lukenu sen kirjan!"
mä olin hetken hiljaa.
"mä en oo ees alottanu sitä.."
neiti L ilahtu (öö ei ilahtunu) katto mua silleen terävästi -
"sun pitää lukee se kirja koska jos sä et lue sä saat nelosen mut sit myös mä saan nelosen!"
en diggaaa ku tuotan pettymyksiä ja huomasin et se katu että oli mun pari koska oon vähä saamaton ja sillee. yritin puollustaa; "kkku en uskalla mennä kirjastoon!"
neiti L kohotti sen kulmakarvaa.
"ku mun viime jakson kirjat on myöhässä en oo palauttanu niitä!"
täs vaihees siitä eestä herra v käänty ja virnuili mulle sitä sen virnettä mitä se virnuilee mulle aina ja puuttu meiän keskusteluun;
"tulee laskua öö joku viiskytsenttiä sofia.."
mä olin ihan huutomerkkinä!
neiti L jatko herra veen alottamaa juttua -
"nii, tätä jaksoo on menny vasta semmoset kolme vkoa ettei hirveen kauaa oo!"
mun puollustus mureni ja tarkistin mun puhelimesta päivämäärän; 05.02.10. tosiaan, tää jakso oli alkanu millon, 7. pvä? siis tammikuuta. 07.01.10 siis. eli..
"katos, eihän siitä ookkaan kun vajaa kuukaus!"
naureskelin mukamas ja irvistin herra veen virneelle.
ja päätin pyhästi mielessäni et lainaan sen kirjan.
vaan kuinkas kävi.
perjantaina ku lähin kotia bussilla keskustasta jossain vaiheessa, muistin siinnä ,just kun se bussi oli kurjannu kirjaston ohi liikennevaloihin, että ei heleeevetti se kirja. SE KIRJA! mua puudutti, en jaksanu enää jäädä seuraavalla pysäkillä ja kävellä kolmeasataa kilometriä (2) kirjastolle vaan menin kotia. mesessä mulle sano sitte yks herra j että kirjasto on auki lauantaisin! tuudittauduin siihen ja nukuin ihan hyvin ja hartaasti pois edelliseltä yöltä univelat.
aamulla paljastu karu totuus; eipä ole kirjastot auki lauantaisin. helvetti tais olla mun eka ajatus sen kuultuani. lähin syömään alas suruuni (no camoon aamupala on pvän tärkein asia) ja avauduin siinä veljelle mun kun ei oo sitä kirjaa ja että neiti L luultavasti hukuttaa mut kaivoon. tai kattoo pahasti tai jotain. veli kysäs sitte että mikä kirja ois pitäny ja kun vastasin se täräytti että sillä on se kirja!! äiti oli ostanu sen sille kun käytiin syyslomalla portugalissa (lomalla), niin lentokoneeseen matkalukemiseks!!!!!! hypin tyyliin kattoon. ja söin hyvin koska olin niin ilonen!
mut sitte kävi nii, ett veli ei löytäny sitä kirjaa! ei mistään! ei ees kirjahyllystä missä meillä on melkein kaikki kirjat! mua melkein itketti. se kirja oli niiIIIN lähellä mut sitte oli lipsahtanu mun käsistä!! veli kuitenki keksi vielä yhen paikan missä se vois olla; matkalaukku. että se ois jääny sinne ku tultiin pois portugalista. lähettiin sitä matkalaukkua metsästämään isovanhempien luo. kiitän jotain kohtaloa että ne asuu niin lähellä meitä! tosiaan, poljettiin sinne, mentiin sisään ja ilmotettiin meiän asia. tai mää ilmotin. ne hymyili anto avaimen että menkää vintiltä kattomaan. ja me mentiin. ja se laukku oli siellä. JA KIRJA OLI SIELLÄ LAUKUSSA!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! siinä vaiheessa mä ihan oikeesti hypin kattoon (okei, siellä ullakolla oli katto aika matalalla mut silti mun piti _hyppiä_ että ylsin siihen)
mentiin kotia ja luin kirjaa ja tein sitten pizzaa ja luin lisää ja söin. pizzassa oli haastetta (oma moka, mitäs oon tämmönen perfektionisti että pizzan on pakko olla täydellinen suorakulmio (valmiiksleikatun leivinpaperin mukanen) ennen kun se on tarpeeks hyvä) meinaa kaulitsin sen ja heitin kaikkee päälle nii sitten se kostu liikaa (siis leivinpaperi pizzan alla!) ja juuttu pöytään kiinni!! loppuen lopuks (huuusin äitin miehen hätiin) saatiin se ihan kunnialla pellille ja paistumaan, eikä tippunu ees paljoo täytteitä lattialle siinnä tuoksinassa.
jepjep, nyt jatkan kirjan lukemista! oon jo melkeen puolessa välissä! saatte joka iikka joka tän lukee olla musta ylpeitä kun näin taistelin ton kirjan puolesta että saan sen enkä petä neiti Lllää!(;
haudi,
sofia
20100205
sinä ja minä liikennevaloissa
olin tässä vähä heikolla hapella noin fyysisesti ottaen pari pvää; maanantai tiistai välisen yön oksensin käytännössä kokoajan (siis vahingossa jostain pöpöstä johtuen:s). ravasin pakastimen ja veljen sängyn väliä (nukuin siellä koska sen huone on alakerrassa ja keittiö on alakerrassa ja kaikki muut nukku yläkerrassa) koko yön. huom pakastimen koska tein jääpaloja plus söin niitä ja sellasta (hyvää "ruokaa" sillon kun oksentaa koska siitä saa pikkuse nestettä ettei kuivu ihan kokonaa mut ei kuitenkaa tuu nii paljoo ulos ku jos vaik jois lasillisia vettä tms..) taavaraa tosiaan tuli suusta ulos kymmenen kahenkymmenen minuutin välein ja oli tosi kurja olo kun ei oikein saanut unta ja siinnä ties et monet suunnitelmat tulevaisuudelle (tulevalle vkolle siis) turmeltuu sen takia.
tiistain sitte nukuin. en nähny ees salkkareita koska meillä on tv yläkerrassa (ja edelleenkin majailin siellä alakerrassa, pikkuvelin huonees) enkä jaksanu ryömiä sinne asti, ja se kertoo että oli ihan oikeesti ihan hullun huono olo kun ei ees salkkareitten vuoks voinu!! keskivkon ja torstainki möllein kotona, sain seuraa veljestäki ku seki sai mahavaivoja, raukkapieni:s tnäki oisin mielelläni ollu kyllä kotona toisaalta, väsytti ihan pirusti aamusta!! tosin osasyy siihen oli kun mulla oli puhelimen kautta sosiaalista elämää yli puol neljään asti (AAMUYÖSTÄ, ei hyvä) ei ollu ihan harkittua, vaikka oonki jo ihan valmis pitämään huolen ittestäni, oonhan jo kohta 18!! heheeeee
tänään tosiaan ollu aiga mielenkiintonen päivä sillee. talloin koulussa jotain vieraita varpaita ja meinasin (luojan kiitos että vaan meinasin) jäädä peruuttavan pakettiauton alle kun puhuin puhelimessa mun kaverille ja taivuttelin sitä lintsaamaan koulusta! ei niistä sen enempää.
nyt sitten oon henkisesti vähän heikoilla.
mulla on silleen ihan höpö olo. oon sekaste ja hajal. eilen illalla mulle tuli aika iso semmone negatiivinen juttu mun elämään, kun mun ikuisuusrakkaus kerto mulle että lakkas pitämästä musta koska sille kuullemma selvisi minkälainen oikeesti oon. tää on kokonaisuudessaan niin hankala juttu selittää etten jaksa ihan kokonaan mut pointti on se, et tää kyseinen herra x asuu ja on asunu ku on tunnettu mun kannalta liian kaukana jyväskylästä (jossa mä siis asun, tadaa) tutustuttiin melkeen kaks vuotta sitten ja se oli sellasta meil oli heti jotain päällä mut ei tietenkää pystytty mitään vakavaa koska ei ikinä nähty ja sellasta. kuitenki juteltii meses ja puhelimes ja lähettää txt ja sellasta ja sit viime kesänä nähtii ja.. sellasta (ah diggaan omasta selkeydestäni>) joka tapauksessa diggasin ja edelleenki ihan aidosti ja enemmän kun ikinä kenestäkään.. ootin jotenki aina että kun ollaan isoja niin pystytään näkemään, muuttamaan samaan kaupunkiin ja sellasta. ajokorttia mä ootin ihan sikana koska se tarkotti että pystysin itte millon vaan ajamaan sinne.. ja nyt mua harmittaa myös (kaiken niinku kokonaisuuden lisäks) kun ois ollu enää vajaa vuos siihen ajokorttiinki ja kaks vuotta että oisin käyny lukion jyväskyläs loppuu et voisin mennä muualle opiskelee...
mut elämä ei oo kivaa. aina ei mee nallekarkit tasan. ei oo hauskaa ei.
joopajoo
haudi,
sofia
ps. pelatkaa aapelissa kuva-arvoitus peliä aina kun on pahamieli! tulee parempi mieli=)
tiistain sitte nukuin. en nähny ees salkkareita koska meillä on tv yläkerrassa (ja edelleenkin majailin siellä alakerrassa, pikkuvelin huonees) enkä jaksanu ryömiä sinne asti, ja se kertoo että oli ihan oikeesti ihan hullun huono olo kun ei ees salkkareitten vuoks voinu!! keskivkon ja torstainki möllein kotona, sain seuraa veljestäki ku seki sai mahavaivoja, raukkapieni:s tnäki oisin mielelläni ollu kyllä kotona toisaalta, väsytti ihan pirusti aamusta!! tosin osasyy siihen oli kun mulla oli puhelimen kautta sosiaalista elämää yli puol neljään asti (AAMUYÖSTÄ, ei hyvä) ei ollu ihan harkittua, vaikka oonki jo ihan valmis pitämään huolen ittestäni, oonhan jo kohta 18!! heheeeee
tänään tosiaan ollu aiga mielenkiintonen päivä sillee. talloin koulussa jotain vieraita varpaita ja meinasin (luojan kiitos että vaan meinasin) jäädä peruuttavan pakettiauton alle kun puhuin puhelimessa mun kaverille ja taivuttelin sitä lintsaamaan koulusta! ei niistä sen enempää.
nyt sitten oon henkisesti vähän heikoilla.
mulla on silleen ihan höpö olo. oon sekaste ja hajal. eilen illalla mulle tuli aika iso semmone negatiivinen juttu mun elämään, kun mun ikuisuusrakkaus kerto mulle että lakkas pitämästä musta koska sille kuullemma selvisi minkälainen oikeesti oon. tää on kokonaisuudessaan niin hankala juttu selittää etten jaksa ihan kokonaan mut pointti on se, et tää kyseinen herra x asuu ja on asunu ku on tunnettu mun kannalta liian kaukana jyväskylästä (jossa mä siis asun, tadaa) tutustuttiin melkeen kaks vuotta sitten ja se oli sellasta meil oli heti jotain päällä mut ei tietenkää pystytty mitään vakavaa koska ei ikinä nähty ja sellasta. kuitenki juteltii meses ja puhelimes ja lähettää txt ja sellasta ja sit viime kesänä nähtii ja.. sellasta (ah diggaan omasta selkeydestäni>) joka tapauksessa diggasin ja edelleenki ihan aidosti ja enemmän kun ikinä kenestäkään.. ootin jotenki aina että kun ollaan isoja niin pystytään näkemään, muuttamaan samaan kaupunkiin ja sellasta. ajokorttia mä ootin ihan sikana koska se tarkotti että pystysin itte millon vaan ajamaan sinne.. ja nyt mua harmittaa myös (kaiken niinku kokonaisuuden lisäks) kun ois ollu enää vajaa vuos siihen ajokorttiinki ja kaks vuotta että oisin käyny lukion jyväskyläs loppuu et voisin mennä muualle opiskelee...
mut elämä ei oo kivaa. aina ei mee nallekarkit tasan. ei oo hauskaa ei.
joopajoo
haudi,
sofia
ps. pelatkaa aapelissa kuva-arvoitus peliä aina kun on pahamieli! tulee parempi mieli=)
20100201
lumiukot tanssikaa
jepjep, mikä maanantai väsymys plus vitutus! nukuin ihan äärettömän huonosti yöllä, heräilin koko ajan kattomaan kelloa (mulla oli semmone fiiliss että pittää tehhä jottain?!!!), mut sit aina aattelin että vielä on aikaa vähäc nukkua ja sit nukahhin uusiks. ihan höpöä, nytte oon koko päivän miettiny mitä mun piti sillon yöllä tehhä!?
äikän ope oli tänään erittäin tyytyväinen kun en ollu tehny äikän esseetä. enkä läksyjä enkä mittään. se vaan tuhahteli. kun tosiasia on et oon ihan oikeesti ihan hullun saamaton, en saa tehtyä oikeen mitään ikinä mitä ei huvita tehdä. ja that's it. ja ärsyttää ihan vietävästi kun sit kaikki kuittailee mun koulusta ja siitä kun en hirveesti tee mtn! esim tyyliin mun koko suku puhuu siitä kun mulla on paskasti koulu hommat. jogu äitin äiti kun juttelee siitä vähän kaikille.. jepjep..
oli virkeetä etenki vika matikan tunti, kahesta neljään, kuuntelin kun kaveri selitti simpsoneista ihan liekeissä oli ja selitti kaikenmaailman grillijaksoista jne.. nauroin ihan sikana sille kun se oli nii fleimeissä niistä ja selitti! heheee!
jepjep oli vielä joku juttu mutta en muista ees kiristämällä! tulee ehkä kiva keskivko!(;; jos suunnitelmat toteutuu!
hihiii!
haudi,
sofia
äikän ope oli tänään erittäin tyytyväinen kun en ollu tehny äikän esseetä. enkä läksyjä enkä mittään. se vaan tuhahteli. kun tosiasia on et oon ihan oikeesti ihan hullun saamaton, en saa tehtyä oikeen mitään ikinä mitä ei huvita tehdä. ja that's it. ja ärsyttää ihan vietävästi kun sit kaikki kuittailee mun koulusta ja siitä kun en hirveesti tee mtn! esim tyyliin mun koko suku puhuu siitä kun mulla on paskasti koulu hommat. jogu äitin äiti kun juttelee siitä vähän kaikille.. jepjep..
oli virkeetä etenki vika matikan tunti, kahesta neljään, kuuntelin kun kaveri selitti simpsoneista ihan liekeissä oli ja selitti kaikenmaailman grillijaksoista jne.. nauroin ihan sikana sille kun se oli nii fleimeissä niistä ja selitti! heheee!
jepjep oli vielä joku juttu mutta en muista ees kiristämällä! tulee ehkä kiva keskivko!(;; jos suunnitelmat toteutuu!
hihiii!
haudi,
sofia
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
