kävi sitte ilmi myöhemmi et ne oli jääny pois cynkkarin ala-asteen pysäkillä, mut et ne oli KÄVELLY sitte cynkkarin lukiolle (jonne on joku 1-2km ehkä siitä ala-asteelta), ku yks oli sanonu että ollaan siellä venaamassa.
joskus kahentoista jälkeen mulla alko olla paha olo, mut oksentanu en vaikka ois tehny mieli ku sillä ois helpottanu sit olo sen jälkee. aamulla ajettiin yhen kaverin kanssa meille sateessa ja se jäi sitte tänne muutamaks tunniks, katottii leffaa ja sit se pyys tänne yhen sen kaverin, joka oli ollu mun kaa samal yläasteel rinkkiluokal mut jonka kaa en ollu ikinä oikee jutellu. voin kertoo oli hullun outoo ku tää mun kaveri lähti "hoitaa bisneksiä" sit kohta soi ovikello ja ne on siellä molemmat! karua se oli ku miettikää nytte itekki joku semmone ihmine jota on kyllä nähny koulussa mut jota ei oikeestaan tunne ja jonka kaa ikinä jjutellu nii että semmone tulee omaan kotia! hassua
ihan läpällä teki mieli ottaa tämmöne wnb päivän asu- kuva ku en yleensä tämmösiä harrasta mutta ku nyt on nii tämmöne lösö asu! hihi;D
paita - marimekkocollarit - intersport
alusvaatteet - h&m ja gina tricot
(taustalla ihan sattumalta mun ihq<3 niken anorakki - (helsingin) intersport)
katoin tossa teeveestä justiinsa ton notre damen kellonsoittajan. en ollu nähny sitä aikasemmi ja tällee. moniakaa noita disneyn leffoja en oo nähny lapsena (kiitos äitin ku ei ostanu meille vhssää:((() nii sitte niitä tullu kateltua nytte vanhempana. näkeehän ne varmasti vähän erillaisina ku jos ois kattonu ekan kerran pienenä, ku sillon on kuitenki ajatusmaailma niin paljon erillaisempi ja kapeempi pelkästään siks ettei oo niin paljoo elämänkokemusta (ei sillä että mullakaan mitenkää mielettömästi ois, mut ehtiihän sitä ihan mukavasti kerääntyä kymmenessäki vuodessa)
mun mielestä ylipäänsä tää notre dame oli suhteellisen semmone jotenki pelottava ja semmone ku ottaa huomioon et on kuitenki lastenleffa. ensimmäinenki semmone kamala kohtaus oli se, ku se kellonsoittaja oli valittu rumimmaks kansalaiseks ja ku ne muut ihmiset sitte rupes sitä pilkkaamaan ja näin, ja ku se siinnä käveli lopuks sateessa sinne katedraaliin tosi onnettomana. lisäks se ku se "pääpahis" (oliko rollo vai mikä oli?!) vainos mustalaisia ihan vaan sen takia että ne sattu olemaan mustalaisia; se poltti niitten kaupunkilaisten taloja jos vaan epäili että joku piilotteli mustalaisia ja meinas lopussa vissiin polttaa ne kaikki. tuli väkisinki mieleen hitler ja sen juutalaisvainot. ja siitä rollosta se SS-kenraali inglorious basterdsissa, ku siinnä se menee heti ekassa kohtauksessa ja suunnilleen tappaa koko perheen niitä juutalaisia.
oli siinnä kuitenki niitä lapsellisiakin (ei pahassa mielessä) piirteitä ja juttuja; laulut oli kaikki disneymäisen ihania ja maailmankuva siinnä yleisesti aika mustavalkonen. tosin se oli musta kiva että sitä kuvioo oli vähän sotkettu että pahojenki puolella tavallaan oli myös hyviä (esim se blondi sotamies), ettei kuitenkaa iha ollu lasten noille ohjelmille jne tyypilline suoraan hyvät vs pahat. lisäks oli kiva ku se ei ollu ihan täydellisen ennalta-arvattava (no siis kyllähän siinnä arvas heti että päättyy hyvin ettei se rollo voita sitä hommaa); mä ainaki olin aina aatellu, ku olin nähny kuvia ja sellasta siitä leffasta että kellonsoittaja sais esmeraldan lopussa sillee et ne ois se leffan pari. mutta toisin kävi!
kaikenlisäks, niinku disneyn leffat aina on, notre dameki oli kauheen hieno visuaalisesti. yhessäki vaiheessa, ku tää kellonsoittaja ja blondi sotamies oli menossa sinne mustalaisten piilopaikkaan nii siellä luolassa ku ne kulki eteenpäi, nii niitten lyhdyn valoalue liikku sillee upeesti. ettei ees menny sillee yhtenä viivana se raja, vaa että ku siinnä seinässä oli jtn kohoumia nii niissä näki ku se liikku se valo! todella paljon rispectiä=)
tällasta tällä kertaa
haudi,
sofia