sinä ja minä liikennevaloissa

olin tässä vähä heikolla hapella noin fyysisesti ottaen pari pvää; maanantai tiistai välisen yön oksensin käytännössä kokoajan (siis vahingossa jostain pöpöstä johtuen:s). ravasin pakastimen ja veljen sängyn väliä (nukuin siellä koska sen huone on alakerrassa ja keittiö on alakerrassa ja kaikki muut nukku yläkerrassa) koko yön. huom pakastimen koska tein jääpaloja plus söin niitä ja sellasta (hyvää "ruokaa" sillon kun oksentaa koska siitä saa pikkuse nestettä ettei kuivu ihan kokonaa mut ei kuitenkaa tuu nii paljoo ulos ku jos vaik jois lasillisia vettä tms..) taavaraa tosiaan tuli suusta ulos kymmenen kahenkymmenen minuutin välein ja oli tosi kurja olo kun ei oikein saanut unta ja siinnä ties et monet suunnitelmat tulevaisuudelle (tulevalle vkolle siis) turmeltuu sen takia.

tiistain sitte nukuin. en nähny ees salkkareita koska meillä on tv yläkerrassa (ja edelleenkin majailin siellä alakerrassa, pikkuvelin huonees) enkä jaksanu ryömiä sinne asti, ja se kertoo että oli ihan oikeesti ihan hullun huono olo kun ei ees salkkareitten vuoks voinu!! keskivkon ja torstainki möllein kotona, sain seuraa veljestäki ku seki sai mahavaivoja, raukkapieni:s tnäki oisin mielelläni ollu kyllä kotona toisaalta, väsytti ihan pirusti aamusta!! tosin osasyy siihen oli kun mulla oli puhelimen kautta sosiaalista elämää yli puol neljään asti (AAMUYÖSTÄ, ei hyvä) ei ollu ihan harkittua, vaikka oonki jo ihan valmis pitämään huolen ittestäni, oonhan jo kohta 18!! heheeeee

tänään tosiaan ollu aiga mielenkiintonen päivä sillee. talloin koulussa jotain vieraita varpaita ja meinasin (luojan kiitos että vaan meinasin) jäädä peruuttavan pakettiauton alle kun puhuin puhelimessa mun kaverille ja taivuttelin sitä lintsaamaan koulusta! ei niistä sen enempää.

nyt sitten oon henkisesti vähän heikoilla.

mulla on silleen ihan höpö olo. oon sekaste ja hajal. eilen illalla mulle tuli aika iso semmone negatiivinen juttu mun elämään, kun mun ikuisuusrakkaus kerto mulle että lakkas pitämästä musta koska sille kuullemma selvisi minkälainen oikeesti oon. tää on kokonaisuudessaan niin hankala juttu selittää etten jaksa ihan kokonaan mut pointti on se, et tää kyseinen herra x asuu ja on asunu ku on tunnettu mun kannalta liian kaukana jyväskylästä (jossa mä siis asun, tadaa) tutustuttiin melkeen kaks vuotta sitten ja se oli sellasta meil oli heti jotain päällä mut ei tietenkää pystytty mitään vakavaa koska ei ikinä nähty ja sellasta. kuitenki juteltii meses ja puhelimes ja lähettää txt ja sellasta ja sit viime kesänä nähtii ja.. sellasta (ah diggaan omasta selkeydestäni>) joka tapauksessa diggasin ja edelleenki ihan aidosti ja enemmän kun ikinä kenestäkään.. ootin jotenki aina että kun ollaan isoja niin pystytään näkemään, muuttamaan samaan kaupunkiin ja sellasta. ajokorttia mä ootin ihan sikana koska se tarkotti että pystysin itte millon vaan ajamaan sinne.. ja nyt mua harmittaa myös (kaiken niinku kokonaisuuden lisäks) kun ois ollu enää vajaa vuos siihen ajokorttiinki ja kaks vuotta että oisin käyny lukion jyväskyläs loppuu et voisin mennä muualle opiskelee...

mut elämä ei oo kivaa. aina ei mee nallekarkit tasan. ei oo hauskaa ei.

joopajoo

haudi,
sofia

ps. pelatkaa aapelissa kuva-arvoitus peliä aina kun on pahamieli! tulee parempi mieli=)