afterparty

lauantai sunnuntai yö. kello on neljä aamuyöllä. oon kotona. mut mitä mä teen koneella? mun päätä särkee, mua väsyttää ihan helvetisti niin fyysisellä ku yhtä lailla henkiselläki tasolla. oon ihan poikki. silmät on turvoksissa. varpaat vähän märät. en tiiä kiinnostaako ketään paskaakaan mitä täällä on tapahtunu mutta mun on pakko avautua=D

kaikki lähti siitä ku mun äiti ja sen mies päätti joskus kuukaus sitte et ne lähtee tnä vkoloppuna tampereelle ja et me ollaan täällä (mä ja veli) yksi (kahestaan) kotona. (hyvä kaataa toisten niskaan syyt mutta mä oisin nyt nukkumassa ollu jo mukavasti muutaman tunnin jos ne ei ois lähteny että repikää siitä) toinen mikä vaikutti erittäin oleellisesti tähän sotkuun oli se, et veljen kanssa päätettiin tossa joskus vkolla että voitais ottaa vähän kuppia täällä kahestaan (ku ollaan tosiaan yksi kotona), ku se on nytte nii rahoissaa ettei oikee tiiä mihi käyttäs nii ois vaikka voinu tarjoo juomat. ehkä kaikki arvaa jo täs vaihees mitä sitten tapahtu.

ei saatu hakijaa, mut mulla oli "onneks" avaamaton viskipullo tuolla kätköissä. päätettiin sitte ottaa se, käytii siwasta ostaa sipsii, karaa ja semmosta mitä höpö lime jaffaa (lantringiks) oltiin aika hilpeellä mielellä heti, ruvettiin kattoo taru sormusten herrasta; sormusten ritarit dvdltä, ja siinnä samalla sitte nautiskelemaan. katottiin sitä hetki, mut mitä enemmä tuli otettua sitä vähemmä maistu kattoo sitä nii pistettii radio päälle ja kohta oltii jo laulamas sing staria (voin kertoo ikinä ennen en oo saanu niin paskoja pisteitä) veli otti ihan mukavaan tahtiin ja raakana ja yritin varotellakki sitä siinnä (enhän minäkää selvä ollu nii ei tainnu ottaa kovin tosissaa), ja sit kävi sillä lailla miten käy aina ku ottaa liian nopeeta liian kirpeetä; nehän rupes tulee ulos.

sanoin sille että vessaan purjotaan, EI meiän hienolle "itämaiselle" yläkerran olohuoneen matolle saati sohvalle. eiköhän silti ollu molemmat paikat kohta veljen ruuantähteissä. sitte se pia jäi siihe vaa lattialle makaamaa ja siinä vaiheessa muhun iski paniikki. eka yritin soittaa mun tälle poikaystävälle mut se ei pystyny puhumaa ku sen porukat oli jo nukkumas nii soitin sitte mun kaverille, ja menetin ihan kontrollin; itkin hulluna, mua pelotti ihan oikeesti että veli kuolee siihe (näytti nii rujolta ku makas siinnä suu oksennukses, raajat levällää ja silmät auki olkkarin lattialla), enkä tienny yhtää mitä pitäs tehhä. kaveri ja sen kaveri rauhotteli mua sitte ja anto ohjeet mite pystyn siivoomaan niitä jälkiä (nehän piti totta kai siivota enne ku äiti ja sen mies tulee, eli ennen sunnuntai-iltapäivää klo 13.30)

siinnä samalla sitte yks toinen sattumalta soitti mulle, ne oli ajelemas ja onneks soitti koska ne sitte tuli käymää ja ties mitä mun pitää tehhä veljelle; ne autto mut raahaamaan sen vessaan "nukkumaan" ja kerto että sille pitää antaa vettä ja sellasta. sain vähän järkee siihe mun touhuun ja ku ne lähti aloin olla jo ihan hyväl fiiliksel (se ihan eka paniikki alko mennä ohi) mut sitte ku rupesin siivoilee, samal ku veli oksens melkee taukoomatta, nii alko taas tulla epätoivo. ja ku huomasin mite paha sillä oli olla nii rupes taas itkettämään. se lähti jopa yhes vaihees vaeltaa, meni saunaan (ja oikeesti ei hyvä homma alkuunkaa ku miettii jos sulla on muutenki darra(=NESTEHUKKA) nii mitä saunassa?!!!) sain sen onneks kuitenki raahattua sen sieltä pois takas vessaa.

ja sitte ku veli alko vähä rauhottua (=sammua), nii pääsin varsinaiseen siivouksee. hinkkasin niitä läikkiä vuorotellen mihinkä se oli laatannu, heitin sekaan kaikkia pesuainetököttejä ja tahranpoistoaineita, kunnes vihdoin siitä oli (ainaki näennäisesti) kaikki lähteny. vein sen maton ulos tamppaustelineelle (ei muute mikää iisi juttu koska se matto painaa ihan ku norsu), tamppasin sitä siinnä hetken ja jätin sinne tuulettumaan. maton- ja sohvanpesusta tulleet veet mää sain pois semmosen höpöluutun ja rikkalapion avulla, ja lopuks moppasin yläkerran melkee kokonaa ja vein kaikki hassut tavarat takas paikoilleen.

nyt täällä alkaa näyttää ihan hyvältä, pistän vielä pyykit pyörimään (veli painu omaan sänkyy nii nyt tuolla vessassa on kolme oksennuksesta litimärkää pyyhettä (y)), luuttuun ehkä sen vessan ja painun itte nukkumaan ja toivon etten herää ennen ens vkoloppua. koska voin kertoo, että ensinnäki se ku piti huolehtia veljestä, puhistaa sen oksennuksia sen pään alta tai ottaa paita pois (joka oli ihan täysin oksennuksessa lillunu), tms oli ihan hullun etenki henkisesti rankkaa puuhaa ku varsinki alussa ku se näytti siltä et se kuolee siihe paikkaa; ja toiseksee tää siivoomine jossa mulla meni melkeen kolme tuntia (yhestä neljää) oli sitte myös vähä henkistä kidutusta (tuntu ettei tuu ikinä valmiiks), ja etenki sitä fyysistä ku piti hinkata ja hinkata ja huuhtoo ja hinkata...

hyvää yötä ja kauniita unia
elkää koskaan juoko yli oman rajan

haudi,
sofia

ps. vielä kiitokset kaikille niille jotka jakso kuunnella mua tänä iltana, kaikki joille soitin/tekstasin, eipä sillä että kukaan niistä tätä lukis mutta mainitsemisen vuoks