hyvältä näyttää niinku kuuluuki

kävin tänään aamulla taas kerran verikokeessa. emmä tiiä miks ne mun verta janoaa mut äiti sano et joku oli sanonu et pitää mennä ni se käski mun mennä. ja sit mä menin, ja jouduin ottaa semmosen vuoronumeron ku en ollu saanu varattua aikaa eilen illalla (olin tajunnu sen varaussysteemin liian myöhään ...) ja siis, se täti siinnä "tiskillä" anto mulle sen numeron ja mä katoin sitä, se oli 170. menin istumaan ja kuulin ku seuraava nro huuettiin, se oli viiskyt ja jotain. aattelin että siinnä voi kestää, mut eihän mulla mihinkään kiire ollu. jossain vaiheessa sitte yks nainen huus numeron 70. olin jo vähän tylsistyny ja kattelin ympärilleni kuka se oli se 70, mut kukaan ei liikkunu. se nainen meni hetkeks takas huoneeseen ja ku se tuli uuestaan ulos, se huus mun sukunimen.

mä olin tosi hämilläni, sanoin vähä vaisusti että se on kyllä mun nimi mutta ei mulla oo varattua aikaa (sillon ku mulal oli ollu varattu aika ni ne oli huutanu mun nimellä), ja sit se nainen pyys että saa kattoo sitä mun nroa. siinnähän oli sitte semmonen jekku että ku se mun nro, 170 oli piirretty sillee et siitä ykkösestä oli vaan ääriviivat ja se seittemänkymmentä oli lihavoitu, nii se numero oliki oikeesti 70 eikä 170 niinku mä olin kuvitellu!

pitäs kieltää lailla tollaset hämäävät numerot. oisimmä ihan hyvin voinu istua siellä niinku siihen asti että huuetaan sataseittemänkymmentä, jos en ois tajunnu mun nimestä nousta ylös (täällähän päin asuu semi monta kuitenki mun sukulaista joilla on sama sukunimi jokka ois voinu ihan sattumalta olla varannu ajan sinne!) ei tuommosia höpötyksiä voi olettaa kenenkään tajuuvan, pitäs viimestään siinä tiskillä ymmärtää selittää! pyh!

tänään mä myös lähin ekaa kertaa johonki kahteen viikkoon ni ihmisten ilmoille ja tarkemmin ottaen jkl keskustaan, pääasiallisena tarkotuksena että menin oottamaan mun poikaystävää ku se tuli illaks käymään meillä. siellä oli tosi paljon ihmisiä (ja mähän olin eläny pari viimestä viikkoa eristyksissä ihmisistä .. ok sillee kuitenki), ja olin vähän kassalla siinnä ihmisvilinässä ku tosiaan piti taas kattoa ettei kävele mihinkään tolppaan tai kenenkään päälle ja niin edelleen, mutta mä selvisin aika hyvin! kävin ostamassa veljelle axe dark chocoa (se pyys, emmä ny nii nolo oo että btw vaan ostelisin veljelle deodorantteja), ja ku menin tappamaan aikaa gt ja sieltäki tarttu mukaan yks aivan ihana hame (semmonen vartalonmyötänen joka veetään vyötärölle asti), se oli ihanan värinen ja siinnä oli ihana kukkakuvio ja oon tahtonu semmosta jo ihan sikasikapitkään!! ja lisäks se sointuu hyvin muutamanki mun ennestään omistaman topin ja tpaian kanssa =)

keskustaan kipitin laiskana tyttönä bussilla, ja kun näin ikkunasta semmosen perus rantaleijjonan pyöräilemässä julkisilla paikoilla, tiesin että kesä on vihdoin tullut! meinaa niitähän näkee aina ku on tarpeeks lämmin; aikansa eläneitä miehiä jotka kai luulee vieläki olevansa nuoruusaikojensa huippukunnossa, kun esiintyvät julkisesti (ja huom muualla ku biitsillä), farkkushortseissa, lenkkareissa, urheilusukissa ja ilman paitaa niin että näkyy kaikille punanen selkä plus kaljamaha, sekä rinta-, maha- ja selkäkarvat näkyy peittelemättä. yhtä varmasti ku kuiva asfaltti on kevään merkki, noi tommoset miehet on selvä kesän ja lämpösen sään merkki.

haudi,
sofia

ps. huomenna lähen joutsaan poikaystävän luo juhannusta viettämään ja muutenki! oon aika ilonen nytte ku oon terve ja saan olla sen kanssa sit monta yötä ja päivää peräkkäin! ::) hiphei